TAITEILIJAT

2020 valitut taiteilijat

Kuka: Mari Ahokoivu, Tanska

Mitä: Mari Ahokoivu on Kööpenhaminassa asuva suomalainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, joka piirtää sarjakuvia sekä aikuisille että lapsille. Palkitun taiteilijan töitä on julkaistu niin Suomessa kuin ulkomailla.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksollaan Ahokoivu aikoo työstää sarjakuvasovitustaan Edith Warthonin novellista Lady’s Maid’s Bell. Ensimmäisen kerran vuonna 1902 ilmestynyt novelli on klassinen aavetarina, joka täyttää goottilaiset tunnusmerkit aina kartanomiljööstä lähtien. Kertomuksen päällimmäisenä teemana on epätoivo.

Kuka: Martha Alcantara, Meksiko

Mitä: Meksikolainen Martha Alcantara on valokuvaaja, jota kiehtoo abstrakti tapa tehdä taidetta.

Projekti Mäntässä: Alcantara haluaa luoda kuvasarjan, joka kertoo pysyvän arkkitehtuurin ja hetkellisen valon kohtaamisesta. Kuvillaan hän tahtoo osoittaa, kuinka materiaali voi muuntua aineettomaksi evolutiivisessa jatkumossa. Alcantaran abstrakti valokuvaustyyli näkyy siten, että teoksissaan hän keskittyy vain olennaiseen: kuvista riisutaan yksityiskohdat ja kaikki tarpeeton niin, että jäljelle jää puhdaslinjainen muoto. Mäntästä Alcantara uskoo löytävänsä paljon inspiroivaa arkkitehtuuria tähän Metamorphoses-nimen saaneeseen projektiinsa.

Kuka: Kate Bae, USA

Mitä: Etelä-Koreassa syntynyt ja kasvanut Kate Bae on kuvataiteilija ja kuraattori, joka nykyisin vaikuttaa New Yorkin alueella Yhdysvalloissa.

Projekti Mäntässä: Siirtolaistaustainen Bae on kiinnostunut identiteettien tutkimisesta ja niiden purkamisesta. Taiteessaan hän konkreettisesti purkaa tekemänsä: ensin hän valuttaa akryylimaalia alustalle, sitten odottaa sen kuivumista ja lopulta ikään kuin vuolee halkeilevan maalipinnan pois. Näin syntyneestä lastumaisesta materiaalista hän koostaa erilaisia installaatioita. Prosessi vertautuu ihmisen kykyyn muovata itseään. Identiteetin, luomisen sekä sielun ja ruumiin yhteyden teemoja Bae haluaisi työstää myös Mäntässä.

Kuka: Caroline Clerc, USA

Mitä: Los Angelesissa asuva Caroline Clerc on valokuvaaja ja apulaisprofessori Etelä-Kalifornian yliopistossa.

Projekti Mäntässä: Taiteessaan Caroline Clerc on pohtinut ihmisen suhdetta luontoon ja maisemaan. Katsomisen hetkellä maisema vaikuttaa pysyvältä ja tyyneltä, mutta todellisuudessa se ei ole sitä, miltä se näyttää. Mäntässä Clerc tahtoo kulkea luonnossa ja kuvata ympäristöään. Lopulliset teokset syntyvät studiossa, kun hän rekonstruoi useita otoksia yhdeksi valokuvaksi digitaalisin menetelmin. Siten lopullinen kuva syntyy taiteilijan kokemusperäisten muistojen ohjailemana.

Kuka: Cristiana De Marchi, Libanon

Mitä: Cristiana De Marchi on Italiassa syntynyt mutta Libanoniin asettunut tekstiili- ja videotaiteilija.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksollaan De Marchi aikoo työstää uutta teossarjaansa, yksivärisellä kirjonnalla toteutettua maailmankartastoa, joka kuvaa ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta. Abstraktit, estetisoidut koruompeleet osoittavat luonnonvarojen hyväksikäytön, jätteiden sekä ympäristötekijöiden rappeutumisen ja kaupallistamisen syitä ja seurauksia. Projekti on luonnollinen jatke De Marchin taiteilijanuralle, jonka aikana hän on käsitellyt laajasti yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten siirtolaisuutta ja ihmisoikeuksia.

Kuka: Janette Holmström, Suomi

Mitä: Imatralaisen kuvataiteilija Janette Holmströmin teokset välittävät havaintoja ajasta ja paikasta, ihmisen ja ympäristön välisestä suhteesta sekä tämän suhteen merkityksestä identiteetin muodostumisessa.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksollaan Holmström aikoo tehdä tutkimusretkiä ympäristöönsä. Viime vuosina hän on valokuvannut kaduilla vastaan tulevia objekteja, joita ihmiset ovat jättäneet jälkeensä ja vapauttaneet merkityksestään hylättyään ne. Miten niille voisi antaa uuden merkityksen? Miten kertakäyttöisiksikin tarkoitettujen asioiden elinkaarta voi muovata aikana, jolloin kaikkea on jo yllin kyllin?   

Kuka: Juliana Hyrri, Suomi

Mitä: Kuvataiteilija Juliana Hyrri on syntynyt Virossa mutta asuu nykyään Helsingissä. Hän tekee etenkin sarjakuvia mutta monipuolisesti myös muuta taiteellista työtä, jota usein inspiroi luonnosta löytyvät elementit.

Projekti Mäntässä: Viime vuosina Juliana Hyrri on kerännyt kertomuksia niin omasta kuin muidenkin elämästä koostaakseen ne sarjakuvanovelleiksi tulevaan teokseensa Venäläinen lapsi. Tätä työtä hän jatkaa Mäntässä. Kirjan pohjavireinä ovat kulttuuri-identiteetin ja kotoutumisen käsitteet, muutos sekä kieli- ja kulttuuriperintö. Hyrri pyrkii kuvallistamaan väärinymmärryksiä, joiden takia yksilö on ikään kuin elänyt kuvitteellisessa todellisuudessa. Hän haluaa osoittaa paljastumisen hetkiä, jotka saavat ihmisen katsomaan maailmaa toisella tavalla.

Kuka: Henrik Härkönen, Suomi

Mitä: Kuvataiteilija Henrik Härkösen taiteellisen työskentelyn tyylisuuntana on materiaaliesteettinen abstrakti ekspressionismi. Siinä sisäisiä tuntemuksia esitetään ei-esittävän muodon kautta.

Projekti Mäntässä: Mäntässä Härkönen haluaa sanallistaa xy-sukupolven pahoinvointia ja melankoliaa. Residenssissä hän aikoo työstää aiempia tilallisia teoksiaan kolmiulotteisiksi veistoksiksi. Paikkasidonnaiset, suurikokoiset mutta tyyliltään minimalistiset muodot – ympyrät, kolmiot ja ristit – on tarkoitus muuntaa pienempien veistosten, piirrosten ja monotypioiden kokonaisuudeksi, jota taiteilija voi viedä jatkossa niin Suomen kuin maailmankin gallerioihin.

Kuka: Esa Laaksonen, Suomi

Mitä: Esa Laaksonen on arkkitehti ja tietokirjailija, joka tunnetaan myös Alvar Aalto -akatemian johtajana.

Projekti Mäntässä: Esa Laaksonen oli Serlachius-residenssissä ensimmäisen kerran syksyllä 2018, jolloin hän työsti väitöskirjatutkimustaan Tunnelma arkkitehtuurikokemuksen välittäjänä. Tulevalla residenssijaksollaan hän aikoo jatkaa saman aiheen parissa mutta kirjoittaa myös Helsingin toteutumattomien olympiarakennusten arkkitehtuurista. Lisäksi suunnitelmissa on uusi hanke Alvar Aallon väliaikaisista Pariisin (1937) ja New Yorkin (1939) maailmannäyttelypaviljongeista.

Kuka: Yen-Hua Lee, Taiwan

Mitä: Taiwanilainen Yen-Hua Lee on kuvataiteilija, jota ovat kiehtoneet ajan, tilan ja muistin käsitteet.

Projekti Mäntässä: Serlachius-residenssissä Yen-Hua Lee jatkaa kahta pitkäaikaista projektiaan. Vuonna 2006 käynnistyneessä Book Project -teossarjassaan Lee tutkii yhtäläisyyksiä muistin ja kirjan selailun välillä. Home Project laajentaa muistijälkien tutkimuksen kotiin. Maalauksissa, veistoksissa ja installaatioissa taiteilija pyrkii kuvaamaan ihmisen ja tilan välistä suhdetta tämän kodissa. Residenssijaksollaan Lee haluaa nähdä, millaisia muotoja nämä kaksi projektia voi saada juuri Mäntässä.

Kuka: Hannu Lukin, Suomi

Mitä: Kuvataiteilija ja Limingan taidekoulun pitkäaikainen kuvataideopettaja Hannu Lukin tunnetaan suurikokoisista, ekspressiivisistä maalauksistaan.

Projekti Mäntässä: Hannu Lukin hakeutui Serlachius-residenssiin ennen kaikkea valmistellakseen tulevia taidenäyttelyitään Kemissä ja Budapestissä. Hän on viehättynyt myös Mänttää ympäröivistä vesistöistä, jotka suomalaisen kesäyön hohtavassa valossa ovat houkuttelevia maalauksen kohteita. Lisäksi Lukin haluaisi mahdollisesti järjestää paikkakunnalla taideopetusta ja työpajoja.

Kuka: Guido Mitidieri, Italia/Suomi

Mitä: Italialainen arkkitehti, lavastaja ja taiteilija Guido Mitidieri työskentelee erityisesti luonnossa, luonnonmateriaaleilla. Samalla hän haluaa oppia enemmän itsestään, sydämestään sekä planeetastamme.

Projekti Mäntässä: Mitidieri oli keväällä 2019 Mäntässä. Residenssin teemana hänellä oli tutkia paikkakunnan luonnonmaisemaa, etenkin kevään ja kesän kasvua, luonnon uudelleensyntymistä. Residenssijakson tuotoksena Mänttään saatiin mm. maataideteos Lemmenpolun varrelle. Vuonna 2020 taiteilija palaa residenssiin, tällä kertaa teemanaan luonnon kuolema, siirtyminen syksystä talveen. Tarkoituksena on toteuttaa täsät teemasta uusi maataideteos Mänttään.

Kuka: Takeshi Moro, USA

Mitä: Japanissa syntynyt mutta Yhdysvaltoihin asettunut Takeshi Moro on kuvataiteilija ja valokuvaaja, joka toimii myös opettajana ja tutkijana Santa Claran yliopistossa Kaliforniassa.

Projekti Mäntässä: Takeshi Moro on kokenut Suomen- ja Mäntän-kävijä. Tuleva residenssijakso on Takeshin viides vierailu Mänttään. Moni muistaa Takeshin projektin vuodelta 2015, jossa toteutettiin karaokevideoita kantamänttäläisten sekä vastaanottokeksuksen asukkaiden kanssa. Tällä kertaa hän aikoo kuvata lyhytelokuvia, ja päärooleissa ovat jälleen Mänttä ja mänttäläiset. Moro haluaa esitellä paikallisia historiallisia kertomuksia ja osoittaa tavanomaisten, arkisten tarinoiden merkityksen. Projektissaan Moro jatkaa hänelle ominaista yhteisöllistä työskentelytapaa.

Kuka: Mari Mäki, Ruotsi

Mitä: Suomessa syntynyt mutta Ruotsiin asettunut Maria Mäki on valokuvataiteilija ja kuvajournalisti.

Projekti Mäntässä: Mäki on tutkinut amerikkalaisen FSA-valokuvaaja Barbara Wrightin tuotantoa. Vuonna 1937 Wright teki matkan Amerikasta Eurooppaan ja Suomeen, jossa hän valokuvasi maaseutua ja ihmisiä Pekkalan kartanon ympäristössä Ruovedellä. Residenssijaksollaan Mäki haluaisi rekonstruoida Wrightin Suomen-matkan ja esitellä liikkuvan kuvan, äänen ja still-kuvan keinoin, miltä se olisi voinut näyttää vuonna 2020. Kuvalliseen matkapäiväkirjaan hän aikoo liittää myös Wrightin ottamia, historiallisia kuvia.

Kuka: Anna Ruth / Äkkigalleria, Suomi

Mitä: Äkkigalleria on taiteilijavetoinen, tiettyyn paikkaan sitoutumaton nykytaidegalleria, joka syntyi Jyväskylässä vuonna 2009. Sen tarkoituksena on tehdä visuaalisista taiteista ja niiden esille tuonnista energisempää ja tapahtumankaltaisempaa – siis luoda vaihtoehtoisia tiloja taiteille ja taiteilijoille.

Projekti Mäntässä: Äkkigalleria tavoitteena on järjestää Mäntän keskustassa ja kaduilla useita poikkitaiteellisia taideprojekteja kesän 2020 aikana. Kaupunkitaiteellisiin hankkeisiin on tarkoitus osallistaa myös paikallisia tahoja.

Kuka: Minna Soraluoma, Suomi

Mitä: Kuvataiteilija Minna Soraluoma on viime vuosina etsinyt suuria, kvantitatiivisia kertomuksia ja työskennellyt päiväkirjateoksensa parissa.

Projekti Mäntässä: Yleisön kiinnostus päiväkirjatyöskentelyä kohtaan sai Soraluoman pohtimaan teatterillisia, toiminnallisia ja yhteisöllisiä tapoja käsitellä päiväkirjoja. Voisiko päiväkirjaa kirjoittaa muiden kanssa? Residenssijaksollaan Soraluoma haluaisi kokeilla päiväkirjapajoja sekä jatkaa omaa taiteellista työtään päiväkirjojen parissa. Myös pienemmät, kokeelliset kirjoitukset kuvataiteesta houkuttelevat häntä.

Kuka: Leila Tanskanen, Suomi

Mitä: Kuvataiteilija Leila Tanskanen on kiinnostunut pimeydestä. Hän on käsitellyt teemaa niin maalaamalla, piirtämällä kuin monotypiatekniikalla. 

Projekti Mäntässä: Mäntässä Tanskanen haluaisi jatkaa pimeyden parissa. Hän aikoo haastatella ihmisiä pimeyteen liittyen ja pohjata taideteoksensa ilmi tuleviin kokemuksiin. Voisiko taideteokseen ikuistaa kokemuksen pimeänpelosta? Tanskasta kiehtoo myös maisemassa vähenevä valo, ja se, miten muut aistit vahvistuvat, kun näkökyky rajoittuu.

Kuka: Työryhmä Kim Hwanhee & Felix Nyberg, Korea/Suomi

Mitä: Taiteilijaduo Nana & Felix eli korealainen Kim Hwanhee ja suomalainen Felix Nyberg ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 2012. Usein he käsittelevät taiteessaan sitä, miten kuvat rakentuvat ja millaista roolia kuvat näyttelevät rakentaessamme sosiaalista ja kulttuurista ympäristöämme.

Projekti Mäntässä: Serlachius-residenssissä Nana & Felix jatkavat vuonna 2013 alkanutta SoMe-projektiaan. Siinä he tutkivat ja yrittävät ymmärtää valokuvien ja todellisen elämän keskinäistä suhdetta alati digitaalisemmaksi muuttuvassa maailmassa. He keräävät ja dokumentoivat kuvia ja mainoksia erityisesti verkosta, ja sitten leikkaavat ja muovaavat ne kolmiulotteisiksi teoksiksi.

Kuka: Työryhmä Marika Krasina & Anton Kryvulia, Venäjä

Mitä: Venäläinen Marika Krasina ja valkovenäläinen Anton Kryvulia muodostavat performanssitaidetta tekevän Rabota-nimisen työryhmän.

Projekti Mäntässä: Mäntässä Krasina ja Kryvulia aikovat toteuttaa Light in a Room -projektinsa. Ensin taiteilijat kuvaavat varjoja ja heijastuksia, joita erilaiset symbolit ja sanat muodostavat, kun valo johdetaan niiden takaa pimeän huoneen seinälle. Kuvattuaan haluamansa tekstikokonaisuuden he installoivat sen seinälle. Näin taiteilijat tutkivat valon liikettä ajassa. Projekti on luonnollinen jatke työryhmän performatiivisille installaatioille, joissa esineet kertovat tarinoita taiteilijoiden oikeasta elämästä.  

Kuka: Marko Marin, Suomi

Mitä: Marko Marin on Mäntässä asuva valokuvaaja.

Projekti Mäntässä: Mänttäläinen Marko Marin haki Serlachius-residenssistä työskentelytilaa kehittääkseen valokuvaustaan studio-olosuhteissa. Työskentelyn taiteellinen sisältö on vielä avoin, mutta Marinia kiinnostavat ainakin muotokuvat, joista hänellä on suunnitteilla oma näyttely. Myös jonkinlaisen yhteisöllisen projektin toteuttaminen paikallisen nuorisotoimen kanssa on mahdollinen.  

Serlachius-residenssiin tehtiin vuonna 2019:

0
Hakemusta
0
eri maasta

Edellisvuosien taiteilijat

Kuka: Sigbjørn Bratlie, Norja

Mitä: Norjassa syntynyt mutta nykyisin Puolassa vaikuttava Bratlie on kielistä innostunut taiteilija. Hän puhuu itse kahtatoista eri kieltä, myös hiukan suomea. Töissään taiteilija pyrkii katsomaan asioita uudenlaisista näkökulmista, mikä tuo niihin mukanaan osuvaa komiikkaa.  

Projekti Mäntässä: Sigbjørn Bratlie oli tammikuussa 2015 yksi Serlachius-residenssin ensimmäisistä taiteilijoista. Alkuvuoden 2015 hän työsti pääasiassa kahta videoteostaan. Toisella residenssijaksollaan 2019 Bratlie valmisteli erityisesti tulevaa näyttelyään Norjassa ja sen avainteosta Colloquiumia, joka on suurikokoinen mutta pikkutarkka jäljennös georgialaisen iltapäivälehden etusivusta syyskuulta 2017.


Kuka: Nisrine Boukhari, Syyria/Itävalta/Ruotsi

Mitä: Syyriassa syntynyt kuvataiteilija Nisrine Boukhari asuu ja vaikuttaa nykyisin Itävallassa ja Ruotsissa. Hän työskentelee monipuolisesti performanssien, installaatioiden, videoiden, äänen ja myös kirjoittamisen keinoin.

Projekti Mäntässä: Boukharia kiinnostaa ympäristön vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja tunteisiin. Mäntässä hän työsti pitkäaikaista projektiaan Wanderism is a State of Mind, jossa hän pohtii tämän päivän utopioita, etsimistä ja kadoksissa oloa. Mitä vaeltaja voi löytää Mäntästä? Aleksanterin linnan näyttelyssään Boukhari esitteli muun muassa videoteoksen, piirroksia sekä galleriatilan lattiaan toteutetun installaation Contemplations on Wandering City.


Kuka: Madelynne Cornish, Australia

Mitä: Australialainen Madelynne Cornish on äänitaiteilija ja kuraattori. Hän dokumentoi ilmaston vaikutuksia luonnollisiin ja rakennettuihin ympäristöihin. Kerrokselliset teokset muistuttavat meitä siitä, kuinka ihmiset toimivat ja muovaavat ympäristöään.  

Projekti Mäntässä: Cornish aloitti projektinsa mänttäläisten äänimaisemien parissa kesällä 2017. Kevättalvella 2019 hän palasi Serlachius-residenssiin ja toteuttaakseen Muted Landscape -nimellä kulkevan audiovisuaalisen teoksensa. Cornish tallensi Melasjärven ja museon lähimetsän ääniä ja näkymiä. Erityisesti häntä kiinnostivat veden ja sen eri olomuotojen äänet – aina teräsjään paukunnasta sulamisvesien liplatukseen.  


Kuka: Andrii Dostliev, Puola

Mitä: Ukrainalainen Andrii Dostliev asuu ja työskentelee Puolassa. Taiteilijana hän on kiinnostunut esimerkiksi traumaattisten kokemusten ja jälkimuistin visualisoinneista.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksollaan Dostliev käsitteli sodan aiheuttamaa kansallista traumaa. Projekti jakautui kahteen suuntaan. Hän haastatteli Karjalasta lähteneitä evakkoja ja heidän jälkeläisiään ja tutustui heidän kotialbumeihinsa, jotka kertoivat menetetystä kodista ja siirtolaisuuden kokemuksista. Sen lisäksi Dostliev kiersi suomalaisia museoita ja arkistoja ja perehtyi niiden materiaaleihin samasta aiheesta. Projekti jatkuu residenssijakson jälkeenkin, sillä Dostlievin tarkoituksena on muuntaa selvitystyönsä tulokset taideteokseksi.


Kuka: Mikko Kallio, Suomi

Mitä: Mikko Kallio on tamperelainen kuvataiteilija, joka yhdistelee teoksissaan moninaisesti eri tekniikoita ja löytömateriaaleja. Hän on toteuttanut myös teoksia julkiseen tilaan.

Projekti Mäntässä: Mikko Kallio tuli mänttäläisille tutuksi jo vuonna 2017, jolloin hänen ehdotuksensa Puiden elämäävalittiin kaupungin järjestämässä kutsukilpailussa Miinanhelmen päiväkotiin toteutettavaksi taideteokseksi. Residenssinsä aikana hän viimeisteli ja asensi jatko-osan tälle tilaustyölle. Lisäksi Kallio työskenteli uusien kollaasiensa parissa. Kallion paperille tehdyt piirroskollaasit ja löytömateriaaleja hyödyntävät maalaukset perustuvat fyysisyyteen, materiaaleihin sekä niiden ominaisuuksiin. Ihmettelyä ja leikkiä sisältävät kollaasit sekä Miinanhelmen tilaustyön vaiheet olivat esillä Aleksanterin linnan näyttelyssä.


Kuka: Aino Kannisto & Fabien Blot, Suomi

Mitä: Aino Kannisto on kokenut Mäntän kävijä: hän oli residenssissä ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Jo sitä ennen Kannisto oli mukana Gösta-museon Kaukainen kosketus -näyttelyssä, jossa oli esillä kansainvälisten valokuvataiteilijoiden Mäntässä toteutettuja teoksia. Fabien Blot on suomalaistunut arkkitehti ja kuvataiteilija sekä Kanniston puoliso.

Projekti Mäntässä: Fabien Blot työskenteli erityisesti ympäristötaiteen parissa ja suunnitteli taidetyöpajojen ja yhteisötaiteen välimaastoon sijoittuvia hankkeita. Kannisto jatkoi Mäntässä jo aiemmin aloittamiaan projekteja, joissa hän lavastaa kuvitteellisia tilanteita ja tallentaa ne kameralla. Syntyneet otokset ovat siis rakennettuja valokuvia, joissa hän luo fiktiivisiä henkilöitä puvustuksen ja maskeerauksen avulla.


Kuka: Maddie Leach, Uusi-Seelanti/Ruotsi

Mitä: Uudesta-Seelannista kotoisin oleva Maddie Leach on taiteilija ja Göteborgin yliopiston luennoitsija, joka on pitkän uransa aikana vaihdellut taiteensa työstämistapoja johdonmukaisesti.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksonsa aikana Leach keskittyi kirjoittamiseen: väitöstutkimukseensa sekä Lowering Simon Fraser -projektinsa viimeistelyyn. Taiteessaan Leach käsittelee usein vaihtoehtoista politiikkaa, virallisen historian ongelmakohtia ja niiden paljastamista. Esimerkiksi Lowering Simon Fraser -tutkimuksessa on kyse 1700- ja 1800-luvuilla eläneen tutkimusmatkailija Simon Fraserin muistopatsaasta ja sen mukanaan tuomista oheisilmiöistä, kuten kolonialismin ja monokulttuurin levittämisen hyväksymisestä.


Kuka: Pancho López, Meksiko

Mitä: Performanssitaiteilija Pancho López on kahvin ystävä, joka on toiminut kotimaassaan Meksikossa muun muassa kuraattorina ja Chopon yliopiston performanssitaiteen johtajana.

Projekti Mäntässä: Mäntässä López toteutti seitsemän kahvikilon avulla Coffee stories -projektiaan. Coffee storiesliikkuu arkipäivän pienissä hetkissä, jotka kuitenkin ovat merkityksellisiä – ne muuttuvat muistoiksi, kuviksi ja performansseiksi. Valitsetko aamukahviisi maitoa tai sokeria? Mitä tapahtuu, kun odotat kahvin kiehumista? López kutsui Aleksanterin linnaan kahville paikallisten lisäksi muun muassa Suomen Meksikon suurlähettilään.


Kuka: Marianna Milhorat, USA/Kanada

Mitä: Marianna Milhorat on luonnosta ja ihmisten luontosuhteista kiinnostunut elokuvantekijä, joka vieraili ensimmäisen kerran Serlachius-residenssissä vuonna 2016.

Projekti Mäntässä: Mäntässä Milhorat jatkoi projektiaan, jossa hän kuvasi koirien petotestejä. Petotesti on uniikki, suomalainen ilmiö, jonka aikana koiran käytöstä arvioidaan sen kohdatessa täytetyn petoeläimen – vaikkapa karhun, suden tai ilveksen. Koira pisteytetään esimerkiksi aggressiivisuutensa tai pelokkuutensa perusteella. Näiden testien kuvauksista ja asianosaisten haastatteluista Milhorat koostaa elokuvan Beast Tests.


Kuka: Hollie Miller, Iso-Britannia

Mitä: Englantilainen Hollie Miller käsittelee teoksissaan erityisesti naiskuvaa sekä modernilla että klassisella tavalla.

Projekti Mäntässä: Miller hakeutui Mänttään tutustuakseen Elina Brotheruksen töihin ja tapaan työskennellä, sillä hänen residenssijaksonsa aikana Brotheruksen näyttely Playground / Leikkikenttä oli esillä Serlachius-museo Gustafissa. Residenssijaksollaan Miller pääsi tapaamaan esikuvansa Brotheruksen mutta tutustui myös muun muassa valokuvataiteilija Trish Morrisseyn tuotantoon, jota Serlachiuksen taidesäätiöllä on kokoelmissaan. Miller vaikuttui mänttäläisestä maisemasta, lumesta ja tammikuun valosta. Taiteilija ikuisti näkemäänsä valokuviksi, jotka hän aikoo koostaa lyhytelokuvaksi.


Kuka: Guido Mitidieri, Italia/Suomi

Mitä: Italialainen arkkitehti, lavastaja ja taiteilija Guido Mitidieri työskentelee erityisesti luonnossa, luonnonmateriaaleilla. Samalla hän haluaa oppia enemmän itsestään, sydämestään sekä planeetastamme.

Projekti Mäntässä: Mitidieri oli keväällä 2019 Mäntässä suunnitteluresidenssissä hahmottelemassa vuonna 2020 toteutettavaa veistostaan Crescita – Kasvu. Suunnittelutyön lisäksi Mitidieri toteutti lahjoituksena saamistaan tuulenkaadoista maataideteoksen Gösta-museon lähimetsään. The Heart of the Forest -installaatio syntyi ja koostui 37 puupalikasta, joiden pintaa taiteilija muovasi polttamalla. Toisen teoksen Mitidieri toteutti pohjaslahtelaisen Vehkaniemen tilan 300 vuotta vanhaan ladon oveen. Myös Un Passegero ­– Matkustaja -veistos on tehty luonnonmateriaaleista.


Kuka: Roberto Nassi & Valeria Bertesina, Italia

Mitä: Taiteilijapariskunta Roberto Nassi ja Valeria Bertesina asuvat Italian Vicenzassa. Nassi on runoilija, kriitikko ja kääntäjä, Bertesina kuvataiteilija, kuraattori ja opettaja.

Projekti Mäntässä: Nassi ja Bertesina viettivät Mäntässä joulukuun. Residenssijaksonsa aikana he inspiroituivat Mänttä-Vilppulan luonnosta ja kulttuurista. Kuvataiteilijana Bertesina on erityisen kiinnostunut paperitaiteilijoista, ja toivoo vierailunsa aikana tutustuvansa suomalaisiin paperin kanssa työskenteleviin taiteilijoihin. Bertesinan maalauksia oli esillä Aleksanterin linnan näyttelyssä Variations On a Lake.


Kuka: So Young Park, Etelä-Korea

Mitä: So Young Park on valokuvataiteilija Etelä-Korean Soulista. 

Projekti Mäntässä: So Young Park tuli Serlachius-residenssiin ensimmäisen kerran talvella 2016, jolloin hän käytti paikallisia pariskuntia teostensa malleina. Syksyllä 2019 hän palasi Mänttään työskentelemään ja esittelemään parin vuoden takaisia teoksiaan Aleksanterin linnaan. Näyttely The Night Snow oli esillä yhtenäyttelyssä RailScapes -työryhmän kanssa                                                                  


Kuka: Työryhmä CTG Collective (11 hlö)

Mitä: New Yorkissa toimivan Catinca Tabacaru Galleryn yhteyteen syntynyt CTG Collective on osa galleristivetoisten residenssien trendiä. Residenssissä taiteilijat tutustuvat toistensa ajatteluun ja työskentelyyn, minkä pohjalta valmistellaan myös yhteisiä teoksia.

Projekti Mäntässä: Kahden tiiviin työskentelyviikon aikana CTG Collective työsti moni- ja poikkitaiteellisia projekteja. Niissä keskityttiin ajankohtaisiin poliittisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin keskusteluihin Suomessa. Näin kansainvälisen taiteilijaryhmän omat moninaiset kulttuurit saatettiin dialogiin paikallisten ilmiöiden kanssa. Vierailunsa lopuksi CTG esitteli työskentelynsä tuloksia näyttelyssä Aleksanterin linnassa.


Kuka: Yuichiro Sato, Suomi

Mitä: Japanilainen Yuichiro Sato asuu nykyään Laukaassa. Kuvataiteilijaa inspiroi suomalainen luonto sekä kulttuuri, jonka hän kokee yhteneväiseksi synnyinmaansa kulttuurin kanssa. 

Projekti Mäntässä: Mäntässä asuessaan Sato piirsi ja maalasi suurikokoista paneelityötään Forest – In Between Fantasy and Reality, jonka kuva-aiheena on suomalainen kuusimetsä ja sen sammalpeitteiset pinnanmuodot. Saton kädenjälki on ällistyttävän realistista, hienoviivaista, yksityiskohtaista ja lähes yksiväristä. Valmis teos oli esillä Saton näyttelyssä Jyväskylän taidemuseossa kesällä 2019. Keväällä 2020 se tullaan näkemään myös taiteilijan kotimaassa Japanissa.  


Kuka: Työryhmä RailScapes (Jyrki Siukonen & Päivi Mehtonen), Suomi

Mitä: Kuvataiteen tohtori Jyrki Siukonen ja filosofian tohtori Päivi Mehtonen ovat tamperelainen työpari, jota yhdistää rautatie. Molemmat ovat käsitelleet aihetta erilaisissa visuaalisissa sekä kulttuuri- ja kirjallisuushistoriallisissa tutkimuksissa.

Projekti Mäntässä: Jyrki Siukonen ja Päivi Mehtonen kartoittivat rautatien merkitystä Mäntässä taiteen ja tutkimuksen keinoin. Lähtökohtana oli Gösta Serlachiuksen taidesäätiön arkistokokoelmat. Sen tarjoaman menneisyyden rinnalla tarkastelun kohteena oli fyysinen rata Mäntän ja Vilppulan välillä. Radan voi nähdä myös nyt uinuvana mutta tulevaisuuden potentiaalina. Työparin näyttely Railscapes: Menopaluu oli esillä Aleksanterin linnassa lokakuussa. Näyttelyssä nähtiin mm. arkistopiirustusten mukaan tehty pienoismalli Mäntän rautatieasemasta, jota suunniteltiin Mäntän kirkon paikalle, mutta ei koskaan rakennettu.


Kuka: Ann Sundholm, Suomi

Mitä: Nauvolaisen kuvataiteilija Ann Sundholmin teoksissa toistuvat usein pilviaiheet.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksollaan Sundholm ikuisti mänttäläistä tehdasmaisemaa ja erityisesti sen savu- ja höyrymuodostelmia, jotka ovat joka päivä eri näköisiä. Siihen tarjosi hyvät mahdollisuudet residenssin työskentelytila Aleksanterin linna, sillä sen ikkunoista on suora näköala Mäntän paperitehtaan piippuun ja muuttuvaan maisemaan. Sundholm myös valmisti paperisavesta pieniä veistoksia, jotka toimivat ennen kaikkea luonnoksina taiteilijan ajatuksille, joskin ne voi nähdä myös itsenäisinä teoksina.


Kuka: Christopher Kane Taylor, Yhdysvallat

Mitä: Arizonassa Yhdysvalloissa asuva Christopher Taylor tekee taidetta erityisesti Super Dad -teeman ympärillä.

Projekti Mäntässä: Mäntässä Taylorin tarkoituksena oli tutustua suomalaisten lapsiperheiden elämään ja verrata sitä perheiden tilanteeseen Amerikassa. Kesäkuun yötön yö kuitenkin hurmasi amerikkalaistaiteilijan niin, että hän intoutui tekemään lyyrisiä vesiväri- ja guassimaalauksia, joissa hän ikään kuin kuvallisti laulunteon prosessia. Residenssijaksoa rytmitti Taylorin oma perhe, joka saapui Mänttään taiteilijan mukana. Taylor järjesti myös Aleksanterin linnassa piirustustyöpajan paikallisille lapsille.


Kuka: Eero Yrjölä, Suomi

Mitä: Eero Yrjölä on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka käsittelee taiteessaan valtaa sekä lapsuuden, sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoja.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksonsa aikana Yrjölä työskenteli erityisesti Lapsi suomalaisessa nykytaiteessa -hankkeensa parissa. Tuleva tieto- ja taidekirja luo syvällisen katsauksen lapsuuteen yhtenä nykytaiteen keskeisimmistä teemoista. Nykytaiteen lapsi rinnastuu myös Suomen taiteen kultakauden lapsikuvauksiin, joita löytyy myös Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista. Yrjölän työskentelyjakso Mäntässä päättyi Dysforia-nimiseen näyttelyyn Aleksanterin linnassa. Siinä taiteilija oli käsitellyt voimakkaita pahanolon, ristiriidan ja vastenmielisyyden kokemuksia, joilla hän halusi tehdä näkyväksi omaa identiteettiään muunsukupuolisena kuvataiteilijana.  


Kuka: David Waterworth, Iso-Britannia

Mitä: David Waterworth on luennoitsija ja kuraattori Greenwhichin yliopistosta Lontoosta.

Projekti Mäntässä: Waterworth tutki sitä, miten Mäntän ja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmien historiat ovat kietoutuneet toisiinsa. Projektissaan hän pohti tätä yhteyttä keräämällä lyhyitä tarinoita ja kuvia arkipäivän esineistä, joita paikalliset yhdistivät Serlachiuksiin ja museoihin. Esimerkiksi yhden haastateltavan muistoissa Gösta Serlachiuksen taidesäätiöön liittyvät olennaisesti villatohvelit. Waterworth esitteli projektinsa lopputuloksia paikalliselle yleisölle Aleksanterin linnassa.


Kuka: Johanna Rossi, Suomi

Mitä: Kuopiolaisen Johanna Rossin erityisalaa ovat luonnonmateriaaleista valmistetut vesivärit.

Projekti Mäntässä: Kuvataiteilija Johanna Rossin residenssijakson tarkoituksena oli tutkia kasveista valmistettujen vesivärien keräämis-, valmistus- ja käyttöprosesseja. Rossi valmisti vesivärinappeja pigmenteistä, jotka hän oli valmistanut jo aiemmin. Pigmenttien jauhannan ja punnitsemisen jälkeen ne sekoitettiin sidosaineiden kanssa nappimaiseen muotoon ja annettiin kuivua. Residenssijaksonsa päätteeksi Rossi pääsi käyttämään valmistamiaan vesivärejä ja näkemään pigmenttien liikkeen paperilla veden kantamana.

Serlachius-residenssiin vuodelle 2018 on valittu 24 taiteilijaa, taiteilijaryhmää tai tutkijaa kahdeksasta eri maasta. Kaikkiaan residenssiin saatiin 109 hakemusta 29 maasta.

Ignacio Acosta, Chile
Kate Bae, USA/Etelä-Korea
Claudio Beorchia, Italia
Céline Berger, Ranska
Winnie Chan, Iso-Britannia
Unski Antti Immonen ja Jussi Meuronen, Suomi
Emmu Johansson, Suomi
Mikael Kinanen ja Vili Nissinen, Suomi
Heli Konttinen, Suomi
Esa Laaksonen, Suomi
Johanna Lecklin, Suomi
Sami Maalas, Suomi
Marianna Milhorat, Suomi
Maija Santala, Suomi
Miya Sukune, Suomi
Kalle Mustonen ja Outimaija Hakala, Suomi
Suvi Nurmi, Suomi
Steven Randall, USA
Työryhmä Turbida Lux: Pedro Riva ja Lucila Mayol, Argentiina
Agita Steinberga ja Andris Marackovskis, Latvia
Berglind Erna Tryggvadóttir, Islanti
Kirsimaria Törönen-Ripatti, Suomi
Kimmo Ylönen, Suomi
Jenni Yppärilä, Suomi

Acosta, Ignacio, Englanti
Alicja, Rosé, Puola
Allonen, Päivi, Suomi
Anderson, Amy, USA
Margaux Bez, Ranska
Björke, Lisa + työryhmä, Ruotsi
Boechler, Jared, Kanada
Brander, Pirjetta, Suomi
Chapel, Catherine Maria, Ranska
Cornish, Madelynne, Australia
Djamo, Daniel, Romania
Flemons, Lynne, Australia
Kannisto, Aino + Blot, Fabio, Suomi
Kivikangas Saija, Suomi
Lecklin, Johanna, Suomi
Morozov Alexander, Venäjä
Nissinen, Vili + Kinanen, Mikael, Suomi
Pukki, Leena, Suomi
Salmela, Paula, Suomi
Schneider, Jochen, Saksa
Takala, Anni, Suomi
Ouma, Japani
Ylönen, Kimmo, Suomi
Wai, Isaac Chong, Saksa

 

Residenssin vuoden 2016 taiteilijat on valittu. Residenssiin saatiin noin 80 hakemusta ympäri maailmaa.

Laura Aish, Iso-Britannia
Tuike ja Simo Alitalo, Suomi
Vivian Charlesworth, USA
Marie-Andrée Godin, Kanada
Mariko Hori, Japani
Naoko Ito, USA
Tuomas Laulainen, Suomi
Marianna Milhorat, USA
Riku Mäkinen, Suomi
Suvi Nurmi, Suomi
Sayaka Ohata & Joseph Mayrhofer-Ohata, Ranska
So Young Park, Etelä-Korea
Antje Pehle, Saksa
Marja Pirilä, Suomi
Pedro Riva & Lucila Mayol, Argentiina
Kaisa Salmi, Suomi
Ella Tahkolahti, Suomi
Antti Turkko, Suomi

Tuike ja Simo Alitalo, Turku
Pirjo Berg, Yhdysvallat
Johanna Björkman, Helsinki
Heidi Maria Björklund, Helsinki
Sigbjörn Bratlie, Norja
Ninni Heldt, Helsinki
Päivi Häkkinen ja työryhmä, Helsinki
Raija Kallioinen ja työryhmä, Helsinki
Nathan Kelly, Yhdysvallat
Ville Lenkkeri, Ruotsi/Suomi
Suvi Leukumaavaara, Helsinki
Jolene Mok, Hong Kong
Takeshi Moro, Yhdysvallat
Christoph Mügge, Saksa
Pälvi Myllylä, Valkeakoski
Auri Mäkelä, Tampere
Mayumi Niiranen-Hisatomi, Kajaani
Julia Norton, Yhdysvallat
Suvi Nurmi, Helsinki
Antje Pehle, Saksa
Jonna Salonen, Helsinki
Sanna Sarva ja työryhmä, Helsinki
Antero Toikka, Helsinki
Ilkka Väätti, Tampere