Siirry suoraan sisältöön


Vuodeksi 2024 valitut taiteilijat

Japanilainen käsityötaiteilija Asami Munejina työskentelee ryijyjen parissa. Suomen rakastajaksi ilmoittautunut Asami haluaa tutustua suomalaisiin ryijyihin sekä etsiä työskentelyynsä inspiraatiota suomalaisesta luonnosta ja maisemasta. Hän tulee etsimään suomalaisia materiaaleja luodakseen töihinsä erilaisia värejä ja tekstuureja. Asami työskentelee Mäntässä helmi–maaliskuun ajan ja laittaa ryijyjä myös residenssin galleriaan esille yleisön nähtäväksi.

Amanda Vähämäki on Helsingissä asuva sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Serlachius-residenssissä Amanda työskentelee helmikuun ajan viimeistellen yhden luvun sarjakuvaromaanistaan Taikakoulu. Sarjakuva käsittelee menneisyyden ja nykyisyyden rinnakkaisuutta, muistoja ja ylisukupolvisuutta. Todellisuus ja fantasia kietoutuvat tarinassa yhteen. Mänttä paikkakuntana kiinnostaa, koska Amandan suvussa on kuorevesiläisiä ja Mänttään sijoitettuja Karjalan pakolaisia. Juurettomuus onkin yksi Amandan työn teemoista.

Jirko Viljanen on Lahdesta lähtenyt ja sittemmin turkulaistunut kuvataiteilija, joka työskentelee Mäntässä maaliskuun ajan. Hän käyttää ja yhdistelee taiteessaan esimerkiksi tekstiä, piirustusta,grafiikan vedoksia ja pieniä veistoksia. Serlachius-residenssissä Jirko jatkaa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan henkilökohtaista hukkumista ja sitä, millainen vaikutus siitä selviämisestä on ihmiseen. Teokset tulevat esille Helsingissä vuonna 2025 järjestettävään yksityisnäyttelyyn. Varsinaisen residenssityöskentelyn ohella hän syventyy kokeilemaan ja harjoittelemaan musiikin ja äänitaiteen tuottamista.

Kuvataiteilija Heikki Hautala asuu Serlachius-residenssissämaalis–kesäkuun ajan. Porista Mänttään työskentelemään saapuva Heikki keskittyy pääasiassa maalaamiseen ja piirtämiseen. Hän tekee teoksia tulevia näyttelyitä varten mutta paneutuu myös uusien ideoiden, menetelmien ja tekniikoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoitteena on myös yhdistää kuviinäänimaisemia ja tekstiä.

Valokuvataiteilija Yujie Zhou käsittelee taiteessaan kriittisesti sosiaalisesti rakennetun kollektiivisen identiteetin suhdetta ihmisen yksilönä kokemaan identiteettiin. Kiinassa syntynyt Yujieon asunut ja opiskellut Helsingissä. Aasialaisena hän on vähemmistön edustaja Suomessa. Yujien poliittinen taide kritisoi muun muassa hänen synnyinmaansa sensuurijärjestelmää, minkä vuoksi hän ei voi elää vapaana taiteilijana kotimaassaan. Tämäkahden kulttuurin välissä eläminen, siihen liittyvät jännitteet ja konfliktit näkyvät myös hänen taiteessaan. Yuije keskittyy käsittelemään vähemmistöryhmiä sekä niitä, joita valtajärjestelmä sortaa. Mäntässä hän asuu heinäkuun ajan.

Kuvataiteilija Tuija Teiska on kotoisin Kajaanista ja asuu Helsingissä. Serlachius-residenssiin hän tulee työskentelemään elokuussa. Tuijan teoksissa on vahva henkilökohtainen ja psykologinen lataus. Kuvataideakatemiasta vuonna 2016 valmistunut taiteilija työskentelee monipuolisesti käyttäen installaation, veistoksen, videon, performanssin ja esinekollaasin keinoja. Hänet tunnetaan muun muassa tekstiiliveistoksistaan. Serlachius-residenssissä Tuija aikoo keskittyä piirtämiseen ja performanssiin.

Suvi Vepsä on taidehistorian väitöskirjatutkija, joka työskentelee residenssissä elokuun ajan. Mäntässä hän viimeistelee väitöskirjaansa, jonka yksi osa käsittelee taiteilija Egle Oddon vuonna 2021 Mäntän kuvataideviikoille toteuttamaa teosta Performative Habitats. Yhteistyö italialaisen Oddon kanssa alkuvuonna 2021, kun Vepsä teki työharjoittelua Mäntän kuvataideviikoilla ja Oddo toteutti Kuvataideviikoille puutarhateoksen. Teoksessa koriste- ja hyötykasvit kasvavat vierekkäin villien kasvien kanssa. Ne kasvavat edelleen Pekilon läheisyydessä. Myös Egle Oddo tulee vierailemaan residenssissä, ja Suvi ja Oddo järjestävät residenssissä yhdessä näyttelyn ja työpajan.

Intialainen journalisti ja kolumnisti Arundhati Deosthale tulee Mänttään heinäkuuksi tutustumaan suomalaiseen nykytaidekenttään. Arundhati kirjoittaa parhaillaan viikoittain ilmestyvää kolumnia, ja haluaisi kertoa myös suomalaisesta taiteesta. Hänen tarkoituksenaan on lisätä suomalaisen taiteen tuntemusta Intiassa ja luoda siltoja intialaisen ja suomalaisen taidekentän välille.

Japanilainen kuvataiteilija Rica Shimabukuro matkustaaMänttään syys–marraskuuksi nykyisestä asuinmaastaan Ruotsista. Hän työskentelee paperileikkausteniikalla. Taidokkaiden ja kiehtovien teosten teemoja ovat muistot, tunteet ja ajan kuluminen. Paikallisetkin pääsevät tutustumaan paperileikkaustekniikkaan työpajassa, jonka aiheena ovat Mäntän luonto ja historia.

Kuraattorit Lin Chih-Tung ja Noora Lehtovuori (Taiwan ja Suomi) tulevat Mänttään syys–lokakuussa tutustumaan taidekaupungissa työskenteleviin taiteilijoihin: paikkakunnalla jo pitkään asuneisiin, vasta muuttaneisiin ja kaupungin eri taidekohteiden näyttelyitä varten kaupungissa oleskeleviin taiteilijoihin. Heidän tavoitteensa on käynnistää keskustelua nykytaiteesta sekä paikan vaikutuksesta taiteelliseen työskentelyyn. Residenssin aikana on tarkoitus myös luoda työhuonevierailulle malli, jota voisi hyödyntää muuallakin.

Eileen Ryan on monitieteinen taiteilija Massachusettsin koillisosasta. Hän tutkii teoksissaan muun muassa lajien välistäkommunikaatiota ja ei-inhimillisiä kokemuksia. Eileentyöskentelee installaatioiden, performanssin ja maalaustaiteen parissa. Mäntässä hän jatkaa vuonna 2022 Örön saarella aloittamaansa projektia, joka käsittelee ilmastoa ja ekologista tuhoa myyttien ja tarinoidan keinoin.

Toista kertaa Serlachius-residenssiin tuleva Aleksi Kolmonentyöskentelee Mäntässä neljä kuukautta heinä–lokakuun ajan. Residenssissä Aleksi jatkaa kuvasarjaa, joka käsittelee hänen omien feminiinisten puoliensa hyväksymistä ja niistä ammentamista. Hän haluaa luoda ylpeää ja anteeksipyytelemättömän kaunista kuvastoa sukupuolivähemmistöistä. Aleksin työskentelyn teemoja ovat häpeästä pois oppiminen ja tiukkojen sukupuolinormien haitallisuuden pohtiminen.

Simon Whetham on englantilainen äänitaiteilija. Hän matkustaa Mänttään Bristolista ja työskentelee Serlachius-residenssissä kesäkuun ajan. Mäntässä Simon jatkaa kineettistä ääniprojektiaan, jossa aikoo käyttää paikkakunnalla kuulemiaan ääniä taiteensa materiaalina. Projektissaan Simon hyödyntää käytöstä poistettuja ja vanhentuneita moottoreita ja laitteita, aktivoimalla ne uudelleen.

Taiwanilainen Kuan Hsin-Yu on tottunut asumaansuurkaupungeissa. Hän asuu Taipei Cityn kaupungissa ja on valmistunut Lontoon Goldsmithsin yliopistosta. Mänttään ja Suomeen hän hakeutuu, koska haluaa kokea aivan toisenlaistaelämäntyyliä. Suomalainen mytologia, sadut ja ilmasto kiehtovattaiteilijaa. Marras–joulukuulle ajoittuvan residenssijaksonsaaikana hän aikoo tutkia suomalaista kansanperinnettä. Lopputuloksena syntyy sarjakuva, joka ammentaa suomalaisesta mytologiasta ja tarinoista.

Suomalais-tunisialainen Dora Dalila Cheffi tulee joulukuuksi Serlachius-residenssiin tekemään maalauksia sekä videoteoksen yhdessä tunisialaisen performanssitaiteilijan Amenallah Atrousin kanssa. Teokset käsittelevät Doran suhdetta hänen isäänsä, joka muutti Suomeen Tunisiasta 1980-luvulla. Maalaukset ovat muotokuvia taiteilijasta ja hänen isästään ja ne pohtivat suhteen monimutkaisuutta – molemminpuolista rakkauttasekä odotuksia ja pettymyksiä.

Yilin Ma on Helsingissä asuva kuraattori ja kirjoittaja. Hän työskentelee Serlachius-residenssissä heinäkuun ajan näyttelyn kuratoimisen parissa. Yilin tekee myös esseekokoelmaa ja videoesseetä, joiden aiheina ovat queer-narratiivi kuvataiteen ja kirjallisuuden kentällä.

Itävaltalainen Anita Gratzer on Serlachius Residenssissä kolmatta kertaa. Hän saapuu Mänttään tammi–helmikuuksi toteuttamaan alakoululaisille suunnattua Taidelinna-projektia. Taidelinna on Serlachius-museoiden ja Serlachius Residenssin organisoima lasten ja nuorten monitaiteinen kulttuuriprojekti, joka järjestetään nyt kolmannen kerran. Tällä kertaa mukana on Pirkanmaan alueen 5.-luokkalaisia sekä alakoulun erityisryhmiä. Anita on kutsuttu projektiin kansainväliseksi taiteilijaksi ja hän toteuttaa yhdessä kuvataiteilija Kirsimaria Törösen kanssa työpajoja koululaisille. Taidelinnan teemana on tällä kertaa Ötökät!

Ville Vuorenmaa on Oulussa asuva kuvataiteilija, muusikko ja lauluntekijä. Hän maalaa vesiväreillä  figuratiivisia, pohdiskelevia, sarjakuvamaisia teoksia, joihin yhdistyy usein myös teksti. Maalausten kuva-aiheet voivat olla henkilökohtaisia tai kuvitteellisia sekä näiden yhdistelmiä.

 


Vuodeksi 2023 valitut taiteilijat

Aleksi Kolmonen (s. 1996, he/him) on valmistunut Pekka Halosen akatemiasta kuva-artesaaniksi vuonna 2015 ja viimeistelee nyt opintojaan Turun Taideakatemiassa. Kolmosta kiinnostaa sukupuolen ja seksuaalisuuden tarkastelu taiteen kautta. Työskentelyssään hänelle tärkeintä on vapaus, leikki ja yhteyden löytäminen.

Residenssissä taiteilijan tavoitteena on toteuttaa kuvasarja, joka käsittelee feminiinisten puoliensa hyväksymistä ja niistä ammentamista. Transtaustaisena miehenä näiden puolien tutkiskelu ja tunnustaminen on luonnollisesti ollut haastavaa. 

Eriko Fujita (s. 1981) on japanilainen taiteilija, joka on suorittanut taiteen maisteriopinnot Yhdysvalloissa. Hän erikoistui korona-aikaan japanilaiseen vesipohjaiseen puupiirrosgrafiikkaan, mokuhangaan, jota on mahdollista tehdä myös kotioloissa.

Serlachius-residenssissä hän aikoo tehdä puupiirrosgrafiikkaa käsintehdylle paperille. Aiheensa hän saa paikallisista suomalaisista maisemista. Teokset tulevat esille Japanissa vuonna 2023 järjestettävään yksityisnäyttelyyn.

Lauri Mäkimurto (s. 1984) on Tampereella asuva kuvataiteilija, joka on viime vuosina keskittynyt erityisesti maalaamiseen. Hän tekee myös omaelämäkerrallista sarjakuvasarjaa. Hänen maalaustensa lähtökohtina ovat usein valokuvat kotialbumista. Maalausprosessi suuntaa tutut asiat uusiin asiayhteyksiin muodostaen eräänlaisen itseironisen muotokuvan.

Residenssissä hänen tavoitteenaan on maalata uusi teoskokonaisuus Galerie Pleikussa Berliinissä heinäkuussa 2023 pidettävää näyttelyä varten.

Luciana Mariano (s. 1971) on brasilialainen taiteilija, joka asuu Pirkkalassa. Hän on saamassa Suomen kansalaisuuden vuonna 2023.

Hänen suunnitelmanaan on tehdä residenssissä naivistisia maalauksia ja veistoksia, jotka kuvaavat hänen uutta elämäänsä Suomessa. Teoksistaan koostuvaa näyttelyä hän haluaisi esitellä eri puolilla Suomea pienissä kunnissa, päiväkeskuksissa, kouluissa, julkisissa tiloissa ja kaupungeissa, joissa ei ole museoita.

Minjee Hwang Kim (s. 1991) on Helsingissä asuva taiteilija, jonka sukujuuret ovat Etelä- ja Pohjois-Koreassa. Hän on tutkinut naiseuteen liittyviä siirtymäriittejä peilaten teoksissaan omia ja sukunsa kokemuksia, kun naiset ovat muuttaneet maasta ja kulttuurista toiseen paremman elämän perässä.

Residenssissä hänen työskentelynsä liittyy veteen ja sinne kävelemiseen. Runaway Girl – Water -teoskokonaisuus pitää sisällään maalauksia, piirustuksia ja tekstejä, joita hän aikoo toteuttaa residenssin lähellä olevan veden ympärille.

Tomás Creus (s. 1973) on argentiinalais-kanadalainen elokuvantekijä, joka asuu Saksassa. Residenssissä hän suunnittelee, käsikirjoittaa ja kuvaa uutta elokuvaa nimeltä The Stuff of Dreams, joka sijoittuu 1900-luvun alkupuolelle.

Elokuva yhdistää näyttelijäntyötä ja animaatiota. Se kertoo yksinäisestä kirjastonhoitajasta, joka kärsii uniongelmista ja etsii ratkaisua niihin. Vaikka elokuva ei sijoitu selkeästi mihinkään maahan, tekijä toivoo saavansa siihen vaikutteita pohjoismaisesta ilmapiiristä.

Riina Noro (s. 1981) on kuvataiteilija, joka yhdistelee teoksissaan laajasti eri kuvataiteen menetelmiä. Hän käsittelee tekstiiliveistoksissaan ja maalauksissaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja unohtamatta yksilön näkökulmaa. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on työskennellyt Autismisäätiön Vallilan taidestudiossa vuodesta 2013.

Riina Noro valittiin erityistaidetoiminnan edunvalvontajärjestö Kettuki ry:n vuoden taiteilijaksi 2023. Palkintoon sisältyi työskentelyjakso ja näyttely Serlachius-residensississä keväällä 2023.

Anne Chen (s. 1991) on amerikkalainen taiteen maisteri, jolla on kiinalaiset sukujuuret. Hän työskentelee tekstiileihin liittyvien käsityötekniikoiden sekä keramiikan ja sekatekniikan parissa. Häntä kiinnostaa esineiden liikkuminen ympäri maailmaa ja eri markkinoiden kautta.

Hänen Dadstock-projektinsa on poikkitieteellinen tutkimus, jonka pohjana on hänen isänsä kiinalaisen taiteen ja esineiden kokoelma. Hän on ottanut näistä esineistä valokuvia ja toteuttanut joukon jäljennöksiä eri tekniikoilla. Projektin edetessä hän on laajentanut tutkimustaan muun muassa aasialaisen taiteen digitaalisiin museoarkistoihin. Residenssissä hän haluaa jatkaa tätä tutkimusta ja tehdä uusia töitä.

Ilai Lehto (s. 1988) on Kangasalla asuva kuvataiteilija ja kuvataiteen maisteri, joka työskentelee pääosin tekstiiliveistosten ja villahuovutuksen parissa. Hän on tutkinut taiteellisessa työskentelyssään patriarkaattisen yhteiskunnan vallankäyttöä, lohtuesineitä sekä materiaalin kiertokulkua raaka-aineesta jätteeksi.

Residenssijaksolla hän aikoo toteuttaa uuden tekstiiliveistosten sarjan kierrätysmateriaaleista ja huovutusvillasta. Hän aikoo taltioida myös Mänttä-Vilppulan äänimaisemaa ja mahdollisesti liittää sen residenssissä syntyvään teoskokonaisuuteen.

Katja Öhrnberg (s. 1970) on Fiskarsissa asuva taiteilija, joka maalaa isokokoisia, sarjallisia maalauksia kankaalle etupäässä akryyliväreillä. Vuodesta 2017 hän on keskittynyt enenevästi abstraktiin ilmaisuun yhdistäen teoksissaan konstruktivistista ja ekspressiivistä maalauskieltä.

Residenssijaksolla hän suunnitelmanaan on maalata ja tehdä kollaasia sekä maalausta yhdistäviä teoksia, joissa on vaikutteita Afrikasta ja toisaalta Mäntän työläiskulttuurista. Häntä kiinnostaisi tehdä myös kierrätysmateriaaleihin pohjautuvia installaatioita sekä yhteistyöprojekti paikallisen taiteilijan tai nuorten kanssa.

Henri Tuominen (s. 1983) on kuvataiteilija ja taiteen maisteriopiskelija, jonka tekniikkaa on öljyväri kankaalle. Hän käsittelee maalauksissaan vallan ja erityisesti rakenteellisen väkivallan teemoja.

Hän on aiemmin tutkinut vallan varjopuolia lähinnä ihmisen suhteesta toiseen ihmiseen. Residenssissä hän käsittelee myös ihmisen valtasuhdetta eläimiin. Työskentelyjakson aikana hän yhdistää teoksissaan muotokuvamaalauksen perinnettä ja eläinkuvastoa tavalla, jossa ihmisen valtasuhdetta toislajisiin eläimiin kyseenalaistetaan.

Henrik Härkönen (s. 1989) on Vantaalla asuva kuvataiteilija ja taiteen maisteri. Hän oli Serlachius-residenssissä vuonna 2020, jolloin hän työskenteli suurten veistosten parissa.

Nyt suunnitelmana on jatkaa veistosten muotokieltä kohti installaatioita, joissa käytetään fyysisten materiaalien lisäksi valoa ja vettä. Hän rakentaa puulaudoista ja -rimoista geometrisia muotoja sisältäviä, taloja muistuttavia rakenteita. Valonlähteinä hän käyttää luonnonvaloa, lamppuja ja videotykkejä. Samalla hän jatkaa tutkimustaan valon ja varjon vaikutuksesta ihmismieleen.

Tadeo Muleiro (s. 1983) on argentiinalainen kuvataiteilija (MFA) ja opettaja. Hän tutkii Latinalaisen Amerikan kulttuureihin liittyviä kuvia ja mytologioita kytkien ne osaksi suurikokoisia tekstiiliteoksiaan. Veistokselliset teokset yhdistyvät myös omaan aikaamme muun muassa pop-kulttuurista, tieteiselokuvista ja sarjakuvista saatujen aiheiden kautta.

Residenssissä hän haluaa tutustua muinaissuomalaisiin ja eurooppalaisiin tarustoihin ja toteuttaa tekstiiliteoksen, joka yhdistää suomalaisen ja Latinalaisen Amerikan kulttuurien elementtejä toisiinsa.

Lotta Lemetti (s. 1995) on Indonesiassa asuva valokuvataiteilija. Hän työstää pitkäaikaista valokuvaprojektiaan Thinking of Blue Skies. Se yhdistää erilaisia valokuvaprosesseja ja installaatiotekniikoita yhtenäiseksi, visuaalisesti vahvaksi kokonaisuudeksi.

Residenssissä hän keskittyisi kolmiosaisen projektin yhteen osaan, erilaisten syanotyyppi-tekniikoiden kehittelyyn ja osaamisen syventämiseen kyseisen tekniikan parissa. Syanotyyppi on ilman kameraa toteutettava valokuva, jossa materiaali herkistetään valolle rautasuolojen avulla. Lopputuloksena on kauniin sinivalkoinen valokuva valitulle materiaalille tulostuneena.

Minttu Saarinen (s. 1987) on Hämeenlinnassa asuva kuvataiteilija (YAMK), joka piirtää residessijaksonsa aikana Mäntän seudun äänimaisemia.

Työskentelyn lähtökohtana ovat muuttuvat äänimaisemat eri paikkakunnilla, ihmisen toiminta ja sen vaikutus äänimaisemaan. Hän piirtää äänimaisemia eri vuorokaudenaikoihin ja eri ympäristöissä. Hän käyttää ekologisia välineitä ja kokeilee erilaisia tekniikoita sekä lisää teoksiin mahdollisesti jotain materiaaleja ympäristöstä.

Verena Issel (s. 1982) on norjalainen taiteilija, joka asuu Saksassa. Hänellä on maisterintutkinnot sekä taiteesta että latinan ja antiikin kreikan kielistä.

Hän tekee installaatioita, jotka saattavat täyttää kokonaisen tilan lattiaa, seiniä ja kattoa myöten. Installaatiot muodostuvat erilaisista objekteista, jotka liittyvät tiettyyn teemaan. Residenssissä hänen suunnitelmanaan on tehdä taidetta erityisesti huovutetusta villasta, valokuvata ja videokuvata.

Miiro Valle (s. 1990) on oululainen kuvataiteilija, joka tekee maalauksia ja kollaasitöitä tuleviin näyttelyihinsä. Häntä kiinnostaa kulttuuri yleisesti ja sen eri ilmentymät. Historia, tiede, tekniikka ja hengellisyys ovat myös kiinnostavia aiheita.

Taiteellisesti hän sanoo olevansa eräänlaisessa murrosvaiheessa ja uskoo residenssijakson rauhallisessa työskentely-ympäristössä kirkastavan uuden vaiheen visiota ja kehittävän häntä taiteilijana niin teknisesti kuin sisällöllisesti.

Sanni Saari (s. 1990) on tamperelainen kuvataiteilija (AMK), joka tekee ääni- ja videoinstallaatioita. Residenssissä hän työskentelee teoksen parissa, jossa kokemus ja tunnelma ovat pääosassa. Lähtökohtana on ajatus tilallisesta kokemuksesta, missä videoteoksen visuaalisuus ja äänimaisema johdattelevat katsojan teoksen sisälle.

Hänen työskentelynsä on kokeellista ja intuitiivista ja se tapahtuu pääsääntöisesti ulkona. Usein teoksen lopullinen muoto valmistuu vasta prosessin viimeisessä vaiheessa.

Onur Tayranoğlu (s. 1999) on turkkilainen, Helsingissä asuva taiteen maisteri, joka erikoistunut elävään taiteeseen ja performanssiin. Hän on etsinyt ja kokeillut sosiaalisia esityksiä ja pelejä, joiden avulla valtavirrasta poikkeaville ryhmille haetaan turvallisia tiloja.

Residenssijaksollaan hän haluaa työskennellä paikallisten nuorten kanssa ja pyrkii selvittämään, kuinka he luovat pienessä kaupungissa itselleen mukavia, turvallisia tiloja sosiaalista kanssakäymistä varten.


Vuodeksi 2022 valitut taiteilijat

Itävaltalainen Anita Gratzer on Serlachius-residenssissä toista kertaa. Edellinen residenssijakso oli vuosi sitten. Anita rakentaa arkkitehtonisia puettavia paperiveistoksia, joihin hän hankkii materiaalia paikallisilta kirpputoreilta. Hän valmistaa itse myös mallinuket. Lisäksi Anita ottaa valokuvia musta-valkofilmille paperipukuihin puetuista ihmisistä. 

Minua kiinnostaa vaatteiden muokkaaminen yksilöllisen suojakilven suuntaan. Se, miten määrittelemme henkilökohtaisen tilamme ja piiloudumme design- ja kuviokerrosten alle, ja miten puettavat veistokset itsessään voivat muuttua arkkitehtuuriksi ja tulla oman olemuksemme jatkeeksi. Suurin osa teoksistani on luotu ulkomailla residensseissä ja paikallisten kulttuurien vaikutuksesta. Sveitsin ja Japanin ohella Suomesta on vuosien varrella tullut yksi suosikkikohteistani.

Mäntästä lähtenyt, nykyisin Porvoossa asuva Paula Salmela työskentelee monipuolisesti kuvanveiston, installaation ja käsitetaiteen keinoin.

Kahden kuukauden mittaisella residenssijaksollaan Salmela perehtyy perheensä valokukuvamuistoihin tutkimalla kenkälaatikossa säilytettyjä vanhoja valokuvia ja negatiiveja. 1950-luvulta lähtien otetut kuvat rakentavat taiteilijan omakuvaa sekä suku- ja paikallishistoriaa paljastaen asiioita, jotka ovat voineet vaikuttaa siihen, millainen ihminen ja taiteilija hänestä on tullut.

Residenssi ja pakkaskuukaudet kutsuvat. Mukavaa linnottautua Aleksenterin linnaan vanhojen negatiivien ja uusien tuttavuuksien kanssa. Paluu lapsuuteen monella raidalla: kuvina, tiloina ja sanoina.

Milja Viita (s. 1974) on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2005. Hän työskentelee elokuvan ja videon parissa  ja on kiertänyt monia elokuvafestivaaleja.

Hänen teoksensa saavat yleensä sisältönsä joko luontokokemuksesta tai luonnontieteellisestä ilmiöstä. Hänen teoksensa Eläinsilta U-3033 on palkittu Tampereen elokuvajuhlilla vuonna 2019.

Serlachius-residenssissä hän jatkaa eläinten ja ihmisten vuorovaikutussuhteiden tutkimusta.

Ilkka Väätti (s. 1955) maalaa akryylivärein akvarellipaperille. Mäntässä hän tekee uusia luonnoksia teoksiinsa ja arvelee saavansa kuukauden aikana valmiiksi viitisentoista luonnosta. 

Väätti työskenteli Mäntässä kesäkuussa 2015 kuukauden. Aika oli mielenkiintoinen ja tuottoisa. Nyt hän haluaa uusia kokemuksen. Hän aikoo tutustua tehdaskaupungin miljööseen, sillä edellisellä vierailulla jäi monta paikkaa näkemättä ja kokematta. Lisäksi hän käy katsomassa kaikki Mäntässä tarjolla olevat näyttelyt. 

En ole pitkään aikaan ehtinyt residenssiin, ja nyt on aika päästä uusimaan ilmaisua rauhallisiin olosuhteisiin.

Stan Petrusa (s. 1951) on opiskellut etnologiaa ja filosofiaa Kroatiassa sekä kulttuuriantropologiaa ja taidehallintoa Hollannissa. Hän on työskennellyt kolme vuosikymmentä eri tehtävissä kulttuuri-instituuttien johtajana ja museoiden kuraattorina.

Ennen eläkkeelle jäämistään 2017 hän työskenteli Kampenin kaupunginmuseon johtajana. Hän on organisoinut nykytaidetta ja designia esitteleviä näyttelyitä ja kirjoittanut julkaisuja erityisesti hollantilaisista taiteilijoista. 

Työpari Stan Petrusa ja Gijs Dragt haastattelee residenssijaksollaan kiinnostavia, kulttuurin alalla työskenteleviä ihmisiä ja kuvaa heitä heidän omassa ympäristössään. Työpari haluaa käydä keskusteluja näiden henkilöiden tulevaisuuden näkymistä omissa yhteisöissään ja heidän tehtävistään suhteessa digitalisoituvaan maailmaan. 

Gijs Dragt (s. 1955) opiskeli Kampenin taideakatemiassa Hollannissa. Hän työskentelee graafisena suunnittelijana, valokuvaajana ja taidemaalarina. Hän on tehnyt monia taidekirjoja tunnetuille hollantilaisille kustantajille ja museoille. Hän on julkaissut valokuvakirjoja myös omasta tuotannostaan. Dragtin valokuvia ja maalauksia on ollut esillä monissa gallerioissa ja museoissa. 

Työparinsa Stan Petrusan kanssa hän haastattelee residenssijaksollaan kiinnostavia, kulttuurin alalla työskenteleviä ihmisiä ja kuvaa heitä heidän omassa ympäristössään. Työpari haluaa käydä keskusteluja näiden henkilöiden tulevaisuuden näkymistä omissa yhteisöissään ja heidän tehtävistään suhteessa digitalisoituvaan maailmaan. 

Hanneriina Moisseinen on suomalainen sarjakuvataiteilija, joka on palkittu muun muassa sarjakuvataiteen valtionpalkinnolla vuonna 2016 ja Puupäähattu-palkinnolla vuonna 2021. Moisseinen on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2017.

Sarjakuvateos ”Marita Heikkisen elämä” käsittelee elämään ja syntymään liittyviä teemoja. Se on on yhteiskunnallinen, fiktiivinen kertomus yksinäisistä ihmisistä, jotka haaveilevat omasta perheestä.

Teoksessa kaksi maakuntien poikamiestä seuraavat fiktiivistä podcastsarjaa ”Marita Heikkisen elämä”, jossa neljääkymmentä ikävuotta lähestyvä helsinkiläinen sinkkunainen, Marita Heikkinen, hankkiutuu raskaaksi tanskalaisella tuontispermalla yritettyään ensin saada aikaan lasta tuntemiensa homomiesten kanssa, tuloksetta. Hän on todellinen, tuntemani henkilö, joka sarjakuvassa esiintyy toisella nimellä ja joka omasta aloitteestaan halusi saada tarinansa julki taideteoksen muodossa. Marita Heikkisen osuudet perustuvat vuosien varrella tekemiini haastatteluihin.

Sarjakuvan juoni rakentuu nykypäivän tapahtumien ympärille, mutta sisältää myös arkistolähteisiin perustuvia, historiallisia kuvauksia yksinhuoltajaäideistä ja -lapsista. 

Kuvataiteilija Fanny Varjo asuu Turussa. Hän on valmistunut vuonna 2021 Turun AMK:n taideakatemiasta.

Varjon työskentelyn taustalla on usein kiinnostus ihmiskehon lihallisuuden ja luonnon elementtien välisiin yhtäläisyyksiin. Kuudesta veistoksesta koostuva teoskokonaisuus Visions, 2021, oli esillä vuonna 2021 Mäntässä Kuvataiteen valtakunta -näyttelyssä.

Pidän kiehtovana ihmiskehon lihallisuuden ja luonnon elementtien välisiä yhtäläisyyksiä, jotka usein johdattelevat veistoksien ja installaatioiden työstämistä. Yhdistelen lempeästi erilaisia materiaaleja, kuten värjättyjä hiuksia maalatun puuveistoksen pintaan tavoitellen jonkinlaista jännitettä. Koen että veistos muuttuu keholliseksi, kun sen pintojen poimut ja värit assosioituvat inhimilliseen ihoon tai sen pintaa pukee karva. Tällainen ruumiillisuus luo ajatuksia vieraudesta, joka usein toistuu teoksieni teemana vallan sekä luonnon ja ihmisen välisen jännitteen lisäksi. Olen kiinnostunut siitä, kuinka havainnoimme ja hallitsemme ympäristöä ja miten näemme itsemme ja oman ruumiillisuutemme suhteessa siihen.

Aloitan kahden kuukauden residenssijakson aikana työstää uutta installaatioprojektia. Installaatio koostuu eri kokoisista veistoksista, joita inspiroi samankaltaisuudet ihmiskehon lihallisuudessa ja luonnon elementeissä. 

Misha del Val on espanjalainen kuvataiteilija ja kuraattori. Raisa Raekallio on taidemaalari. He ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 2013. Taiteilijapari asuu Kittilän Sirkassa.

Mäntässä Misha del Val ja Raisa Raekallio jatkavat maalaussarjaansa, jossa he maalaavat yhdessä samalle maalauspohjalle. Misha del Val keskittyy myös suunnittelemaan kahta näyttelyä, joissa hän on kuraattorina.

Kuvataiteilija Jenny Yppärilä on valmistunut Aalto-yliopistosta vuonna 2010. Yppärilä tunnetaan rakennuksia kuvaavista kolmiulotteisista maalauksistaan, joita hän on tehnyt kymmenen vuoden ajan

Yppärilä on ollut Serlachius-residensissä vuonna 2018 kuukauden. Tuottoisan jakson aikana hän kertoo toteuttaneensa lähes puolta vuotta vastaavan työmäärän uusia teoksia.

Tällä kertaa Yppärilä haluaa keskittyä oman taiteellisen työn ja ilmaisun uudistamiseen. Työn alla on Good Life -niminen projekti, joka tutkii valtaa ja kapitalismia siitä näkökulmasta, miten se vaikuttaaa identiteetin rakentamiseen ja hyvän elämän etsimiseen.

Kuvataiteilija Ellis O’Connorin aiheena on usein maisema, jota hän kuvaa maalaamalla ja piirtämällä. 

Residenssissä vietän jonkin aikaa tutkien ja saaden inspiraatiota sellaiselta seudulta, joka on minulle ennestään tuntematon. Käytän uutta ympäristöä keskittyäkseni pienten luonnosten tekemiseen paperille tulevaisuutta silmällä pitäen. Ne tarjoavat pohjaa suurille öljymaalauksille, joita maalaan studiossani.

Olen innokas löytämään uutta inspiraatiota ja viettämään aikaa uudessa paikassa, joka tarjoaa minulle kaivattua lähdemateriaalia ja rikastuttavia kokemuksia, joista on hyötyä työssäni tulevina vuosina.

 

Cristiana de Marchin 2021 aloittama projekti Tyhjyyden kaiku – The Echo of the Void saa jatkoa residenssissä. Projektissaan hän tutkii ihmisoikeuksia poliittisen väkivallan näkökulmasta. Hänen työnsä perustuu ihmisoikeusaktivistien dokumentoimiin vankilaselleihin, joista pienin on ollut vain kahden neliömetrin kokoinen. Cristianan parhaillaan neuloen tekemä työ edustaa tällaista selliä.

Työtä täydentää hänen toinen kuolemanrangaistusta käsittelevä sarjansa, joka muodostuu eri tekniikoilla neuloen ja kirjoen toteutetuista kappaleista. Nämä kaksi sarjaa viittaavat maihin, joissa kuolemanrangaistus on edelleen käytössä ja herättävät samalla pohtimaan valtioiden oikeutusta väkivallan käyttöön.

Kuvataiteilija ja tutkija Pedro Hurpia on kotoisin Braziliasta. Hän työskentelee enimmäkseen videon ja valokuvan keinoin.

Hurpia tekee Mäntässä fiktiivistä kertomusta, joka käsittelee vanhoja uskomuksia maaperän energiakentistä. Tieteen kieltäminen ja kollektiivisten uskomusten leviäminen ovat usein teemana hänen taiteessaan.

 

Helsingissä asuva Salvesen (s. 1990) työskentelee erityisesti valon parissa. Hän on opiskellut Taideyliopistossa ja valmistunut taiteen maisteriksi vuonna 2018. Salvesenin teoksia on nähty muun muassa Mäntän kuvataideviikoilla.

Salvesen työskentelee residenssissä pääosin kolmiosaisen teossarjan viimeisen osan kanssa, joka tällä hetkellä kantaa työnimeä Vesihöyry. Teoksen kautta Salvesen on pohtinut jäätä, nestettä ja ylipäätään veden merkitystä ja kiertoa maapallolla.

Salvesen painottaa töissään värien, tilan ja muotojen yhtenäisyyttä ja haluaa katsojan löytävän töidensä avulla mielenrauhan. Salvesen hakee inspiraatiota luonnosta mutta ottaa töihinsä vaikutteita myös poliittisista tai sosioekonomisista aiheista sekä ilmastonmuutoksesta. 

Caroline Clerc on Los Angelesissa asuva valokuvataiteilija, joka tekee myös veistoksia. Clercin työskentely alkaa pitkillä kävelylenkeillä, joiden aikana hän ottaa valokuvia ja kerää reittien varrelta löytämiään hylättyjä esineitä ja puunkappaleita.

Työhuoneella kulkureitin valokuvat yhdistyvät valokuvateoksiksi ja kerätyt esineet saavat improvisoidun veistoksen muodon. Taiteilijaa kiehtovat muutoksen vaiheet, jotka näkyvät niin vanhoissa kuin viljellyissäkin metsissä tai toisaalta yhtä lailla roskakasoissa. Hänen työskentelynsä on kunnianosoitusta luonnolle. Samalla teokset kommentoivat epävarmaa suhdettamme luontoon, jota ilmastonmuutoksen vaikutukset jatkuvasti uhkaavat.

Yasushi Koyama (Japani/Suomi) tunnetaan erityisesti hänen hellyttävistä eläinveistoksistaan, joita on nähty myös Mäntän kuvataideviikoilla vuonna 2017.

Residenssijaksollaan Yasushi veistää kelopuusta osia tanssivia karhuja esittävään sarjaansa sekä muutamia muita eläinhahmoja.

Roberto Nassin projektina on kirjoittaa runoin ja kuvin kuoleman, taiteen ja luonnon keskellä kulkevaa meditatiivista matkakertomusta Melete Thanatou. 

Projektissaan Chromomap Valeria Bertesina haastattelee paikallisia henkilöitä heidän suhteestaan kotikaupunkiinsa. Sama projekti toteutuu myös vastaavan kokoisessa pikkukaupungissa Italiassa. Valeria myös työstää paperista pieniä taiteilijakirjoja ja maalaa akvarelliteoksia.

Kaija Hinkula on suomalainen kuvataiteilija, joka työskentelee maalauksen ja installaatioiden parissa ja käyttää teoksissaan myös löydettyjä esineitä.

Serlachius-residenssissä Hinkula suunnittelee ja toteuttaa uusia teoksia. Värikkäät installaatiot ja veistokselliset maalaukset rakentavat surrealistista maisemaa, jossa logiikka ja irrationaalinen, utopia ja todellisuus kohtaavat.

Kuvataiteilija Eetu Kevarinmäki on työskentelyssään tutkinut esimerkiksi vihapuheen estetiikkaa sosiaalisessa mediassa. Kevarinmäki valmistui Turun AMK:n taideakatemiasta vuonna 2021.

Residenssijaksonsa aikana Kevarinmäki syventyy pohtimaan työskentelyään ja tekee uusia teoksia galleria Halmetojassa vuonna 2023 avattavaa yksityisnäyttelyä varten.

Hong Kongissa kasvanut Jolene Mok työskentelee kokeellisesti valokuvan ja elokuvan parissa. Hänellä on myös Englannin kansalaisuus. Mok on ollut Serlachius-residenssissä ensimmäisen kerran vuonna 2015.

Mäntässä Mok tekee taide-elokuvia käyttäen erilaisia formaatteja. Teokset dokumentotivat Serlachius-museo Göstaa ja Einolaa ympäröivien metsien kasvustoa. Residenssin aikana hän tutkii myös ekologisia filmien kehitysmenetelmiä.

Kuvataiteilija Takeshi Moro syntyi Japanissa, kasvoi Iso-Britanniassa ja asuu tällä hetkellä San Franciscossa.

Mäntässä hän on työskennellyt useaan otteeseen paikallisten turvapaikanhakijoiden kanssa Mänttä-Vilppulassa. Vuonna 2013 Serlachius-museo Gustafissa nähtiin Moron valokuvia ensimmäisistä afgaanipakolaisista Mäntässä. Lähi-Idän ja Afrikan pakolaiskriisin tavoittaessa Suomen 2015 Moro työskenteli Serlachius-residenssissä tavoitteenaan purkaa kriisin luomia jännitteitä. Taiteilija kutsui yhteisön jäseniä osallistumaan monikansalliseen karaokeprojektiin.

Tullessaan tänä kesänä residenssiin hän sai tietää saapuneensa sattumalta Mänttä-Vilppulaan samana päivänä kuin ensimmäiset ukrainalaiset pakolaiset. Keskusteluissaan ukrainalaisen pakolaisen ja Afganistanin sodan veteraanin Pavelin kanssa hän löysi hämmästyttävän yhteyden Ukrainan ja Afganistanin välillä.

Kaori Yamashita (s. 1978) on japanilainen taiteilija, joka asuu tällä hetkellä San Franciscossa. Hän tekee paikkasidonnaisia veistoksia ja installaatioita löydetyistä ja kierrätetyistä materiaaleista.  

Viime aikoina häntä ovat kiinnostaneet kivistä kasatut hautakummut ja niiden monet merkitykset. Ihminen on kautta historian pinonnut kiviä eri tarkoituksiin, joista suuri osa on jäänyt arvoitukseksi. Tästä historiasta inspiroituneena Yamashita on ottanut kivien pinoamisen teon osaksi työskentelyään Mäntässä.

 

Skotlantilainen taiteilija George Finley Ramsay (s. 1988) tekee niin elokuvia, runoja, musiikkia kuin installaatioitakin. Hänen teemansa voivat vaihdella teologiasta geologiaan.

Ramsay on toiminut opettajana useissa yliopistoissa, kuten Royal College of Art, Queen Mary University sekä Duncan of Jordanstone College of Art. 

Residenssissä Ramsay kuvaa runollisen lyhytelokuvan, jonka innoittajina toimivat kansalliseepokset, esimerkiksi Kalevala ja Ossianin laulut.  

Vuodeksi 2021 valitut taiteilijat

Martirene Alcántara (s. 1965), meksikolainen valokuvaukseen ja arkkitehtuuriin erikoistunut kuvataiteilija, asuu Yhdysvalloissa.

Pandemioiden, väkivallan, poliittisen sekasorron ja taloudellisen epävarmuuden kaoottisena aikana on onni ja helpotus istua nauttimaan taideteoksesta, joka tuo meille rauhan ja hiljaisuuden, tauon järkyttäviin ja piinaaviin kuviin, ja aikaa pysähtyä, vaikkapa vain pieneksi hetkeksi.    
 
Martirene

Amanda Assaley, kuvataiteilija Yhdysvalloista.

Tervehdys Chicagosta! 

Muuttaessani täältä jäätikön muovaamasta maisemasta Mäntän ympäristöön odotan innolla elämistä ja työskentelyä Järvi-Suomen eliöstön ja geologian ympäröimänä. Siellä tavoitteeni on työstää veistosmateriaalieni käyttöä ja testata uusia suuntia videotaiteessani. Tutkin tällä hetkellä sammaleläimiin kuuluvaa hyytelösammakkoeläintä (Pectinatella Magnifica), joka on kotoisin kotiseudultani Yhdysvalloissa. Olen valitettavasti kuullut sen olevan vieraslajina uhka Suomen vesistöjen ekosysteemille. Muut meneillään olevat tutkimukset, joita toivon voivani viedä eteenpäin Serlachiuksella oloni aikana liittyvät muiden muassa paikalliseen arkkitehtuuriin, nilviäisiin, ekologiseen vihreään betoniin ja kalsiumkarbonaatin kaikkiin muotoihin. Odotan kovasti mänttäläisten kohtaamista ja ensi kevättä keskuudessanne!

 

Pysytään turvassa ja terveinä,

Amanda

 

Valeria Bertesina (s. 1961), italialainen kuraattori ja taiteilija.

Hei kaikki! Olen italialainen taiteilija ja kuraattori Vicenzasta. Piakkoin alan luonnostella taideprojektisuunnitelmaa, jonka toteutan tulevana residenssiaikana Mäntässä. Projektissa on luultavasti kaksi osaa: toinen kehitetään Italiassa ja toinen Suomessa. Sen verran voin paljastaa, että se ei käsittele vain minua itseäni ja havaintojani, vaan paikallista yhteisöä ja ”paikkakuntanne sielua”, jota antiikin roomalaiset kutsuivat nimellä ‘genius loci’. 

Terveiset kuumasta Italian kesästä!

Karla Caprali (s. 1971), brasilialainen kuvataiteilija ja opettaja, asuu Yhdysvalloissa.

Tervehdys Miamista!
 
Ihanaa liittyä toisten taiteilijakavereiden joukkoon Serlachius-residenssissä syksyllä 2021 Mäntässä. Nähdään siellä!
 
Karla Caprali

Kirsimaria Törönen (s. 1969), kuvataiteilija Mikkelistä.

Residenssissä pääsen kokeilemaan uuteen teossarjaan liittyen uusia materiaaleja ja tekniikoita. Päätin kokeilla osaisinko tehdä paperiveistoksia; kyllähän sen kuukaudessa näkee menikö ihan päin honkia ….vai ainoastaan pikkusen siihen suuntaan?

Maria Fonzino (s. 1980), italialainen koreografi, tanssija ja kirjoittaja, joka työskentelee yhteisöllisten performanssien parissa.

Kaipuuni palata Suomeen on ollut uuvuttava.
Nyt, askel ja henkäys kerrallaan, luon uuden tanssin, jonka jaan kanssanne.
Tuskin maltan odottaa tapaamistamme Mäntässä.
 
Terveiset Pariisista,
Rakkaudella
Maria’

Sami Funke (s. 1968) , valokuvaaja ja kuva-artesaani Mikkelistä.

Terveiset! Muutama päivä välillä kotona ja sitten taas tien päälle. Valokuvaajana reissaan paljonkin, tosin Korona-ajan vuoksi lähinnä kotimaassa, ja varovaisuutta noudattaen toki.

Tänä kesänä Ahvenanmaan eteläisestä ulkosaaristosta Utsjoelle asti.

Saa nähdä mitä kaikkea 2021 tuo tullessaan, ainakin työskentelyä Serlachiuksen residenssissä Mäntässä ja joku näyttely on jo kalenterissa!

Sami Funke

Anita Gratzer (s. 1968), kuvataiteilija ja valokuvaaja Itävallasta.

Hei
 
Vilvoittelen Sveitsin aurinkoisissa eteläosissa. Viiden kuukauden maanpakoni residenssissä on lopussa. Millainen sää on Mäntässä? Toivottavasti voitte hyvin. Odotan kovasti tapaamistamme.

Koin monia uusia asioita vaelluksella Sveitsin Alpeilla, mutta talvi Suomessa tulee olemaan poikkeuksellinen. En jää kaipaamaan Itävaltaa.

Nähdään pian, terveiset ja suukkoja, Anita.

Katriina Haikala (s. 1977), vapaa taiteilija ja fasilitaattori Helsingistä.

“Mielestäni taide – kuten kaikki muukin yhteiskunnassa – on ytimeltään poliittista. Sen vuoksi haluan taiteellani saada aikaan positiivisen muutoksen yhteiskunnassamme. Konkretisoimalla käsitteellisiä asioita taiteella on kyky valottaa, muovata ja uudistaa maailmaa. ”

 

Odotan työskentelyä Serlachius-residenssissä sekä vuorovaikutusta taidehistorian parissa, koska taiteen historia on vallan historiaa.

 

Ystävällisin terveisin,

Katriina Haikala

Työpari Iris Honderdos (s. 1958) ja Arno Peeters (s.1969) installaatioon, yhteisötaiteeseen, valokuvaan sekä ääni- ja mediataiteeseen erikoistunut työpari Alankomaista.

Terveiset seuraajillemme: Tutustuimme suomalaisiin ja heidän kulttuuriinsa residenssissa Tammisaaressa vuonna 2008. Nyt odotamme innolla pääsevämme laajentamaan kiinnostustamme Suomeen uudella yhteisötaiteen projektilla!


Warm greetings,

Arno and Iris

Steffen Mischke (s. 1982), kuvataiteilija, taideopiskelija ja opettaja Saksasta.

Hei kaikille helteisestä Dortmundista Saksasta! Odottelen kovasti jo ensi kesää pohjolassa, Mäntässä, jossa vastassa varmaankin on lunta ja umpeen jäätyneitä järviä 😉

Näkemisiin, 

Steffen

Nana & Felix Työpari, johon kuuluvat Kim Hwanhee (s. 1980) Etelä-Koreasta ja Felix Nybergh (s. 1985) Suomesta.

Moi!

Olemme Nana & Felix, Korealais-Suomalainen taiteilijaduo. Meidän on määrä viettää vuoden 2021 marraskuu ja joulukuu työskennellen Serlachius residenssissä.

Tällä hetkellä työstämme uusinta projektiamme Helsingissä. Vuoden 2020 jokaisena päivänä maalaamme kaksi maalausta joissa molempien kotikaupunkiemme, Soulin ja Helsingin, päivittäiset ilmanlaatumittaukset muunnetaan väreiksi muodostaen uuden, ilmanlaatuun perustuvan maiseman.

Suurimman osan ensi vuodesta tulemme viettämään toisessa kotikaupungissamme Soulissa työskennellen. Megakaupungin hektisen elämäntyylin hyvin tuntien odotamme jo Mäntän tarjoamaa rauhaa!

Nähdään siis Mäntässä vuoden päästä marraskuussa. Siihen asti jos haluat tietää enemmän meidän puuhailuista, niin voit seurata meitä instagramissa @nanaandfelix tai piipahtamalla meidän kotisivuilla www.nana-felix.com.

Makiko Nishikaze (1968), japanilainen videotaiteilija, säveltäjä, esiintyjä ja pianisti, asuu Saksassa.

Hei kaikki. Nimeni Nishikaze tarkoittaa japanin kielellä länsituulta ja projektini residenssissä on nimeltään Tuuli Mäntässä (”Wind in Mänttä”). Odotan innolla visuaalisia, akustisia ja fyysisiä tuulikokemuksia. Länsituuli saapuu luoksenne 2021!

Terveiset Berliinistä,

Makiko Nishikaze

Mariangela Pluchino (s. 1991), italialais-venezuelalainen psykologi ja elokuvaohjaaja Helsingistä.

”Toivon löytäväni Mäntässä äänettömän dialogin, jonka avulla voin päästä käsikirjoitusprojektini eri kerrosten läpi. Minusta tuntuu, että se mitä etsin, löytyy entisen jugendtyylisen apteekin ympäristöstä”.

KUVAKREDIITTI:  Kuvaaja Tiisa Suorsa. 

George Finlay Ramsay (s. 1988), skotlantilainen kuvataiteilija, jonka työvälineitä ovat performanssi, elokuva, musiikki ja runo.

Hei, nimeni on George, 
tässäpä kuva minusta juuri ennen kuin näin korpin tekevän syöksykierrettä balduffin harjalla, kotikukkulalla.
Minusta muistutan vähän korppia tässä kuvassakin.
Pidän korpeista ja tulivuorista ja osa uusista töistäni käsittelee niitä.
Kirjoittaessani tätä minusta tuntuu, että pitäisi sanoa jotain viisasta ja kypsää,
mutta tänään ei irtoa.
 
x
g

David Revés (s. 1992), tutkija ja kuraattori Portugalista.

Hei! Olen David, tutkija, taidekriitikko ja itsenäinen kuraattori Lissabonista, Portugalista. Työskentelyäni läpäisee intersektionaalinen ajattelu. Yritän yhdistää digitaalisen median ja uuden tekologian siihen näkökulmaan, miten yksilöt ja ryhmät muodostuvat poliittisten masemien kirjossa.

Toivon Serlachius-residenssin tarjoavan mahdollisuuden syventää työtäni kirjoittajana ja odotan uusien ihmisten kohtaamista, verkostoitumista ja tutustumista Mänttään.

Noa Uxia (s. 1996), graafinen suunnittelija ja kuvittaja Espanjasta.

Hei!
Olen Noa. Olen Madridissa syntynyt ja siellä asuva suunnittelija ja taiteilija. Kaksi vuotta sitten suoritin maisteriopinnot graafisessa suunnittelussa ja olen sen jälkeen työskennellyt graafisen suunnittelun jälkituotannossa ja keskittynyt vapaa-ajallani taiteellisiin hankkeisiini. Serlachius-residenssissä minulla on ensi kertaa mahdollisuus keskittyä kokonaan taiteilijan uraani enkä malta odottaa alkuun pääsyä!

Gabi Schaffner (s. 1965), saksalainen äänitaiteilija, kirjoittaja ja radiotuottaja.

Rakkaat ystävät, 
Tässä kun istun puutarhassani Berliinissä, löysin tämän Sisiliassa otetun kuvan. Siinä näkyy yksi päätoimistani: kulkeminen autioissa maisemissa tallentaen ja kuunnellen ääniä: tuulta, lyhytaaltoja, ihmisääniä.

Yritän rakentaa residenssiin pienen radioaseman: Kaamosradion, talvisen jatkeen puutarharadioprojektilleni, Datcha-radiolle. Toivon, että voitte hyvin. Odotan kovasti tapaamistanne (lähes) pimeimpään aikaan vuodesta.
 
Gabi

Kari Soinio (s. 1962), Helsingissä asuva valokuvataiteilija.

Hei,

Terveisiä ikimuistoisesta keväästä ja kesästä, jolloin mikään ei ollut kuin ennen.

Ei maailmassa eikä omassa elämässä.

Olen uinut ja lukenut isäni päiväkirjoja, etsinyt muistoja takaisin.

Kari Soinio

Miya Sukune (s.1979), Kuvataiteilija Yhdysvalloista.

Hei,

Tervehdys täältä Yhdysvalloista, Tyynenmeren luoteisrannikolta, jonne syksy saapuu kirpeänä. Työskentelen monilla eri tekniikoilla, öljyvärellä, vesiväreillä, musteella ja metallilla – teoksiani voi katsoa osoitteessa www.miyasukune.com

On mukava palata Suomeen ja erityisesti Mänttään työstämään projektia, jonka aiheena on talvinen elämä siellä.

Terveisin

Miya

2020 valitut taiteilijat

Kuka: Mari Ahokoivu, Tanska

Mitä: Mari Ahokoivu on Kööpenhaminassa asuva suomalainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, joka piirtää sarjakuvia sekä aikuisille että lapsille. Palkitun taiteilijan töitä on julkaistu niin Suomessa kuin ulkomailla.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksollaan Ahokoivu aikoo työstää sarjakuvasovitustaan Edith Warthonin novellista Lady’s Maid’s Bell. Ensimmäisen kerran vuonna 1902 ilmestynyt novelli on klassinen aavetarina, joka täyttää goottilaiset tunnusmerkit aina kartanomiljööstä lähtien. Kertomuksen päällimmäisenä teemana on epätoivo.

 

Kuka: Martirene  Alcantára, Meksiko

Mitä: Meksikolainen Martirene Alcantára on valokuvaaja, jota kiehtoo abstrakti tapa tehdä taidetta.

Projekti Mäntässä: Alcantára haluaa luoda kuvasarjan, joka kertoo pysyvän arkkitehtuurin ja hetkellisen valon kohtaamisesta. Kuvillaan hän tahtoo osoittaa, kuinka materiaali voi muuntua aineettomaksi evolutiivisessa jatkumossa. Alcantaran abstrakti valokuvaustyyli näkyy siten, että teoksissaan hän keskittyy vain olennaiseen: kuvista riisutaan yksityiskohdat ja kaikki tarpeeton niin, että jäljelle jää puhdaslinjainen muoto. Mäntästä Alcantára uskoo löytävänsä paljon inspiroivaa arkkitehtuuria tähän Metamorphoses-nimen saaneeseen projektiinsa.

Kuka: Kate Bae, USA

Mitä: Etelä-Koreassa syntynyt ja kasvanut Kate Bae on kuvataiteilija ja kuraattori, joka nykyisin vaikuttaa New Yorkin alueella Yhdysvalloissa.

Projekti Mäntässä: Siirtolaistaustainen Bae on kiinnostunut identiteettien tutkimisesta ja niiden purkamisesta. Taiteessaan hän konkreettisesti purkaa tekemänsä: ensin hän valuttaa akryylimaalia alustalle, sitten odottaa sen kuivumista ja lopulta ikään kuin vuolee halkeilevan maalipinnan pois. Näin syntyneestä lastumaisesta materiaalista hän koostaa erilaisia installaatioita. Prosessi vertautuu ihmisen kykyyn muovata itseään. Identiteetin, luomisen sekä sielun ja ruumiin yhteyden teemoja Bae haluaisi työstää myös Mäntässä.

Kuka: Caroline Clerc, USA

Mitä: Los Angelesissa asuva Caroline Clerc on valokuvaaja ja apulaisprofessori Etelä-Kalifornian yliopistossa.

Projekti Mäntässä: Taiteessaan Caroline Clerc on pohtinut ihmisen suhdetta luontoon ja maisemaan. Katsomisen hetkellä maisema vaikuttaa pysyvältä ja tyyneltä, mutta todellisuudessa se ei ole sitä, miltä se näyttää. Mäntässä Clerc tahtoo kulkea luonnossa ja kuvata ympäristöään. Lopulliset teokset syntyvät studiossa, kun hän rekonstruoi useita otoksia yhdeksi valokuvaksi digitaalisin menetelmin. Siten lopullinen kuva syntyy taiteilijan kokemusperäisten muistojen ohjailemana.

Kuka: Cristiana De Marchi, Libanon

Mitä: Cristiana De Marchi on Italiassa syntynyt mutta Libanoniin asettunut tekstiili- ja videotaiteilija.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksollaan De Marchi aikoo työstää uutta teossarjaansa, yksivärisellä kirjonnalla toteutettua maailmankartastoa, joka kuvaa ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta. Abstraktit, estetisoidut koruompeleet osoittavat luonnonvarojen hyväksikäytön, jätteiden sekä ympäristötekijöiden rappeutumisen ja kaupallistamisen syitä ja seurauksia. Projekti on luonnollinen jatke De Marchin taiteilijanuralle, jonka aikana hän on käsitellyt laajasti yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten siirtolaisuutta ja ihmisoikeuksia.

Kuka: Janette Holmström, Suomi

Mitä: Imatralaisen kuvataiteilija Janette Holmströmin teokset välittävät havaintoja ajasta ja paikasta, ihmisen ja ympäristön välisestä suhteesta sekä tämän suhteen merkityksestä identiteetin muodostumisessa.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksollaan Holmström aikoo tehdä tutkimusretkiä ympäristöönsä. Viime vuosina hän on valokuvannut kaduilla vastaan tulevia objekteja, joita ihmiset ovat jättäneet jälkeensä ja vapauttaneet merkityksestään hylättyään ne. Miten niille voisi antaa uuden merkityksen? Miten kertakäyttöisiksikin tarkoitettujen asioiden elinkaarta voi muovata aikana, jolloin kaikkea on jo yllin kyllin?

Kuka: Juliana Hyrri, Suomi

Mitä: Kuvataiteilija Juliana Hyrri on syntynyt Virossa mutta asuu nykyään Helsingissä. Hän tekee etenkin sarjakuvia mutta monipuolisesti myös muuta taiteellista työtä, jota usein inspiroi luonnosta löytyvät elementit.

Projekti Mäntässä: Viime vuosina Juliana Hyrri on kerännyt kertomuksia niin omasta kuin muidenkin elämästä koostaakseen ne sarjakuvanovelleiksi tulevaan teokseensa Venäläinen lapsi. Tätä työtä hän jatkaa Mäntässä. Kirjan pohjavireinä ovat kulttuuri-identiteetin ja kotoutumisen käsitteet, muutos sekä kieli- ja kulttuuriperintö. Hyrri pyrkii kuvallistamaan väärinymmärryksiä, joiden takia yksilö on ikään kuin elänyt kuvitteellisessa todellisuudessa. Hän haluaa osoittaa paljastumisen hetkiä, jotka saavat ihmisen katsomaan maailmaa toisella tavalla.

Kuka: Henrik Härkönen, Suomi

Mitä: Kuvataiteilija Henrik Härkösen taiteellisen työskentelyn tyylisuuntana on materiaaliesteettinen abstrakti ekspressionismi. Siinä sisäisiä tuntemuksia esitetään ei-esittävän muodon kautta.

Projekti Mäntässä: Mäntässä Härkönen haluaa sanallistaa xy-sukupolven pahoinvointia ja melankoliaa. Residenssissä hän aikoo työstää aiempia tilallisia teoksiaan kolmiulotteisiksi veistoksiksi. Paikkasidonnaiset, suurikokoiset mutta tyyliltään minimalistiset muodot – ympyrät, kolmiot ja ristit – on tarkoitus muuntaa pienempien veistosten, piirrosten ja monotypioiden kokonaisuudeksi, jota taiteilija voi viedä jatkossa niin Suomen kuin maailmankin gallerioihin.

Kuka: Esa Laaksonen, Suomi

Mitä: Esa Laaksonen on arkkitehti ja tietokirjailija, joka tunnetaan myös Alvar Aalto -akatemian johtajana.

Projekti Mäntässä: Esa Laaksonen oli Serlachius-residenssissä ensimmäisen kerran syksyllä 2018, jolloin hän työsti väitöskirjatutkimustaan Tunnelma arkkitehtuurikokemuksen välittäjänä. Tulevalla residenssijaksollaan hän aikoo jatkaa saman aiheen parissa mutta kirjoittaa myös Helsingin toteutumattomien olympiarakennusten arkkitehtuurista. Lisäksi suunnitelmissa on uusi hanke Alvar Aallon väliaikaisista Pariisin (1937) ja New Yorkin (1939) maailmannäyttelypaviljongeista.

Kuka: Yen-Hua Lee, Taiwan

Mitä: Taiwanilainen Yen-Hua Lee on kuvataiteilija, jota ovat kiehtoneet ajan, tilan ja muistin käsitteet.

Projekti Mäntässä: Serlachius-residenssissä Yen-Hua Lee jatkaa kahta pitkäaikaista projektiaan. Vuonna 2006 käynnistyneessä Book Project -teossarjassaan Lee tutkii yhtäläisyyksiä muistin ja kirjan selailun välillä. Home Project laajentaa muistijälkien tutkimuksen kotiin. Maalauksissa, veistoksissa ja installaatioissa taiteilija pyrkii kuvaamaan ihmisen ja tilan välistä suhdetta tämän kodissa. Residenssijaksollaan Lee haluaa nähdä, millaisia muotoja nämä kaksi projektia voi saada juuri Mäntässä.

Kuka: Hannu Lukin, Suomi

Mitä: Kuvataiteilija ja Limingan taidekoulun pitkäaikainen kuvataideopettaja Hannu Lukin tunnetaan suurikokoisista, ekspressiivisistä maalauksistaan.

Projekti Mäntässä: Hannu Lukin hakeutui Serlachius-residenssiin ennen kaikkea valmistellakseen tulevia taidenäyttelyitään Kemissä ja Budapestissä. Hän on viehättynyt myös Mänttää ympäröivistä vesistöistä, jotka suomalaisen kesäyön hohtavassa valossa ovat houkuttelevia maalauksen kohteita. Lisäksi Lukin haluaisi mahdollisesti järjestää paikkakunnalla taideopetusta ja työpajoja.

Kuka: Guido Mitidieri, Italia/Suomi

Mitä: Italialainen arkkitehti, lavastaja ja taiteilija Guido Mitidieri työskentelee erityisesti luonnossa, luonnonmateriaaleilla. Samalla hän haluaa oppia enemmän itsestään, sydämestään sekä planeetastamme.

Projekti Mäntässä: Mitidieri oli keväällä 2019 Mäntässä. Residenssin teemana hänellä oli tutkia paikkakunnan luonnonmaisemaa, etenkin kevään ja kesän kasvua, luonnon uudelleensyntymistä. Residenssijakson tuotoksena Mänttään saatiin mm. maataideteos Lemmenpolun varrelle. Vuonna 2020 taiteilija palaa residenssiin, tällä kertaa teemanaan luonnon kuolema, siirtyminen syksystä talveen. Tarkoituksena on toteuttaa täsät teemasta uusi maataideteos Mänttään.

Kuka: Takeshi Moro, USA

Mitä: Japanissa syntynyt mutta Yhdysvaltoihin asettunut Takeshi Moro on kuvataiteilija ja valokuvaaja, joka toimii myös opettajana ja tutkijana Santa Claran yliopistossa Kaliforniassa.

Projekti Mäntässä: Takeshi Moro on kokenut Suomen- ja Mäntän-kävijä. Tuleva residenssijakso on Takeshin viides vierailu Mänttään. Moni muistaa Takeshin projektin vuodelta 2015, jossa toteutettiin karaokevideoita kantamänttäläisten sekä vastaanottokeksuksen asukkaiden kanssa. Tällä kertaa hän aikoo kuvata lyhytelokuvia, ja päärooleissa ovat jälleen Mänttä ja mänttäläiset. Moro haluaa esitellä paikallisia historiallisia kertomuksia ja osoittaa tavanomaisten, arkisten tarinoiden merkityksen. Projektissaan Moro jatkaa hänelle ominaista yhteisöllistä työskentelytapaa.

Kuka: Maria Mäki, Ruotsi

Mitä: Suomessa syntynyt mutta Ruotsiin asettunut Maria Mäki on valokuvataiteilija ja kuvajournalisti.

Projekti Mäntässä: Mäki on tutkinut amerikkalaisen FSA-valokuvaaja Barbara Wrightin tuotantoa. Vuonna 1937 Wright teki matkan Amerikasta Eurooppaan ja Suomeen, jossa hän valokuvasi maaseutua ja ihmisiä Pekkalan kartanon ympäristössä Ruovedellä. Residenssijaksollaan Mäki haluaisi rekonstruoida Wrightin Suomen-matkan ja esitellä liikkuvan kuvan, äänen ja still-kuvan keinoin, miltä se olisi voinut näyttää vuonna 2020. Kuvalliseen matkapäiväkirjaan hän aikoo liittää myös Wrightin ottamia, historiallisia kuvia.

Kuka: Anna Ruth / Äkkigalleria, Suomi

Mitä: Äkkigalleria on taiteilijavetoinen, tiettyyn paikkaan sitoutumaton nykytaidegalleria, joka syntyi Jyväskylässä vuonna 2009. Sen tarkoituksena on tehdä visuaalisista taiteista ja niiden esille tuonnista energisempää ja tapahtumankaltaisempaa – siis luoda vaihtoehtoisia tiloja taiteille ja taiteilijoille.

Projekti Mäntässä: Äkkigalleria tavoitteena on järjestää Mäntän keskustassa ja kaduilla useita poikkitaiteellisia taideprojekteja kesän 2020 aikana. Kaupunkitaiteellisiin hankkeisiin on tarkoitus osallistaa myös paikallisia tahoja.

Kuka: Minna Soraluoma, Suomi

Mitä: Kuvataiteilija Minna Soraluoma on viime vuosina etsinyt suuria, kvantitatiivisia kertomuksia ja työskennellyt päiväkirjateoksensa parissa.

Projekti Mäntässä: Yleisön kiinnostus päiväkirjatyöskentelyä kohtaan sai Soraluoman pohtimaan teatterillisia, toiminnallisia ja yhteisöllisiä tapoja käsitellä päiväkirjoja. Voisiko päiväkirjaa kirjoittaa muiden kanssa? Residenssijaksollaan Soraluoma haluaisi kokeilla päiväkirjapajoja sekä jatkaa omaa taiteellista työtään päiväkirjojen parissa. Myös pienemmät, kokeelliset kirjoitukset kuvataiteesta houkuttelevat häntä.

Kuka: Leila Tanskanen, Suomi

Mitä: Kuvataiteilija Leila Tanskanen on kiinnostunut pimeydestä. Hän on käsitellyt teemaa niin maalaamalla, piirtämällä kuin monotypiatekniikalla. 

Projekti Mäntässä: Mäntässä Tanskanen haluaisi jatkaa pimeyden parissa. Hän aikoo haastatella ihmisiä pimeyteen liittyen ja pohjata taideteoksensa ilmi tuleviin kokemuksiin. Voisiko taideteokseen ikuistaa kokemuksen pimeänpelosta? Tanskasta kiehtoo myös maisemassa vähenevä valo, ja se, miten muut aistit vahvistuvat, kun näkökyky rajoittuu.

Kuka: Työryhmä Kim Hwanhee & Felix Nyberg, Korea/Suomi

Mitä: Taiteilijaduo Nana & Felix eli korealainen Kim Hwanhee ja suomalainen Felix Nyberg ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 2012. Usein he käsittelevät taiteessaan sitä, miten kuvat rakentuvat ja millaista roolia kuvat näyttelevät rakentaessamme sosiaalista ja kulttuurista ympäristöämme.

Projekti Mäntässä: Serlachius-residenssissä Nana & Felix jatkavat vuonna 2013 alkanutta SoMe-projektiaan. Siinä he tutkivat ja yrittävät ymmärtää valokuvien ja todellisen elämän keskinäistä suhdetta alati digitaalisemmaksi muuttuvassa maailmassa. He keräävät ja dokumentoivat kuvia ja mainoksia erityisesti verkosta, ja sitten leikkaavat ja muovaavat ne kolmiulotteisiksi teoksiksi.

Kuka: Työryhmä Marika Krasina & Anton Kryvulia, Venäjä

Mitä: Venäläinen Marika Krasina ja valkovenäläinen Anton Kryvulia muodostavat performanssitaidetta tekevän Rabota-nimisen työryhmän.

Projekti Mäntässä: Mäntässä Krasina ja Kryvulia aikovat toteuttaa Light in a Room -projektinsa. Ensin taiteilijat kuvaavat varjoja ja heijastuksia, joita erilaiset symbolit ja sanat muodostavat, kun valo johdetaan niiden takaa pimeän huoneen seinälle. Kuvattuaan haluamansa tekstikokonaisuuden he installoivat sen seinälle. Näin taiteilijat tutkivat valon liikettä ajassa. Projekti on luonnollinen jatke työryhmän performatiivisille installaatioille, joissa esineet kertovat tarinoita taiteilijoiden oikeasta elämästä. 

Kuka: Marko Marin, Suomi

Mitä: Marko Marin on Mäntässä asuva valokuvaaja.

Projekti Mäntässä: Mänttäläinen Marko Marin haki Serlachius-residenssistä työskentelytilaa kehittääkseen valokuvaustaan studio-olosuhteissa. Työskentelyn taiteellinen sisältö on vielä avoin, mutta Marinia kiinnostavat ainakin muotokuvat, joista hänellä on suunnitteilla oma näyttely. Myös jonkinlaisen yhteisöllisen projektin toteuttaminen paikallisen nuorisotoimen kanssa on mahdollinen. 

Edellisvuosien taiteilijat

Kuka: Sigbjørn Bratlie, Norja

Mitä: Norjassa syntynyt mutta nykyisin Puolassa vaikuttava Bratlie on kielistä innostunut taiteilija. Hän puhuu itse kahtatoista eri kieltä, myös hiukan suomea. Töissään taiteilija pyrkii katsomaan asioita uudenlaisista näkökulmista, mikä tuo niihin mukanaan osuvaa komiikkaa.  

Projekti Mäntässä: Sigbjørn Bratlie oli tammikuussa 2015 yksi Serlachius-residenssin ensimmäisistä taiteilijoista. Alkuvuoden 2015 hän työsti pääasiassa kahta videoteostaan. Toisella residenssijaksollaan 2019 Bratlie valmisteli erityisesti tulevaa näyttelyään Norjassa ja sen avainteosta Colloquiumia, joka on suurikokoinen mutta pikkutarkka jäljennös georgialaisen iltapäivälehden etusivusta syyskuulta 2017.

 

Kuka: Nisrine Boukhari, Syyria/Itävalta/Ruotsi

Mitä: Syyriassa syntynyt kuvataiteilija Nisrine Boukhari asuu ja vaikuttaa nykyisin Itävallassa ja Ruotsissa. Hän työskentelee monipuolisesti performanssien, installaatioiden, videoiden, äänen ja myös kirjoittamisen keinoin.

Projekti Mäntässä: Boukharia kiinnostaa ympäristön vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja tunteisiin. Mäntässä hän työsti pitkäaikaista projektiaan Wanderism is a State of Mind, jossa hän pohtii tämän päivän utopioita, etsimistä ja kadoksissa oloa. Mitä vaeltaja voi löytää Mäntästä? Aleksanterin linnan näyttelyssään Boukhari esitteli muun muassa videoteoksen, piirroksia sekä galleriatilan lattiaan toteutetun installaation Contemplations on Wandering City.

 

Kuka: Madelynne Cornish, Australia

Mitä: Australialainen Madelynne Cornish on äänitaiteilija ja kuraattori. Hän dokumentoi ilmaston vaikutuksia luonnollisiin ja rakennettuihin ympäristöihin. Kerrokselliset teokset muistuttavat meitä siitä, kuinka ihmiset toimivat ja muovaavat ympäristöään.  

Projekti Mäntässä: Cornish aloitti projektinsa mänttäläisten äänimaisemien parissa kesällä 2017. Kevättalvella 2019 hän palasi Serlachius-residenssiin ja toteuttaakseen Muted Landscape -nimellä kulkevan audiovisuaalisen teoksensa. Cornish tallensi Melasjärven ja museon lähimetsän ääniä ja näkymiä. Erityisesti häntä kiinnostivat veden ja sen eri olomuotojen äänet – aina teräsjään paukunnasta sulamisvesien liplatukseen.  

 

Kuka: Andrii Dostliev, Puola

Mitä: Ukrainalainen Andrii Dostliev asuu ja työskentelee Puolassa. Taiteilijana hän on kiinnostunut esimerkiksi traumaattisten kokemusten ja jälkimuistin visualisoinneista.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksollaan Dostliev käsitteli sodan aiheuttamaa kansallista traumaa. Projekti jakautui kahteen suuntaan. Hän haastatteli Karjalasta lähteneitä evakkoja ja heidän jälkeläisiään ja tutustui heidän kotialbumeihinsa, jotka kertoivat menetetystä kodista ja siirtolaisuuden kokemuksista. Sen lisäksi Dostliev kiersi suomalaisia museoita ja arkistoja ja perehtyi niiden materiaaleihin samasta aiheesta. Projekti jatkuu residenssijakson jälkeenkin, sillä Dostlievin tarkoituksena on muuntaa selvitystyönsä tulokset taideteokseksi.

 

Kuka: Mikko Kallio, Suomi

Mitä: Mikko Kallio on tamperelainen kuvataiteilija, joka yhdistelee teoksissaan moninaisesti eri tekniikoita ja löytömateriaaleja. Hän on toteuttanut myös teoksia julkiseen tilaan.

Projekti Mäntässä: Mikko Kallio tuli mänttäläisille tutuksi jo vuonna 2017, jolloin hänen ehdotuksensa Puiden elämäävalittiin kaupungin järjestämässä kutsukilpailussa Miinanhelmen päiväkotiin toteutettavaksi taideteokseksi. Residenssinsä aikana hän viimeisteli ja asensi jatko-osan tälle tilaustyölle. Lisäksi Kallio työskenteli uusien kollaasiensa parissa. Kallion paperille tehdyt piirroskollaasit ja löytömateriaaleja hyödyntävät maalaukset perustuvat fyysisyyteen, materiaaleihin sekä niiden ominaisuuksiin. Ihmettelyä ja leikkiä sisältävät kollaasit sekä Miinanhelmen tilaustyön vaiheet olivat esillä Aleksanterin linnan näyttelyssä.

 

Kuka: Aino Kannisto & Fabien Blot, Suomi

Mitä: Aino Kannisto on kokenut Mäntän kävijä: hän oli residenssissä ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Jo sitä ennen Kannisto oli mukana Gösta-museon Kaukainen kosketus -näyttelyssä, jossa oli esillä kansainvälisten valokuvataiteilijoiden Mäntässä toteutettuja teoksia. Fabien Blot on suomalaistunut arkkitehti ja kuvataiteilija sekä Kanniston puoliso.

Projekti Mäntässä: Fabien Blot työskenteli erityisesti ympäristötaiteen parissa ja suunnitteli taidetyöpajojen ja yhteisötaiteen välimaastoon sijoittuvia hankkeita. Kannisto jatkoi Mäntässä jo aiemmin aloittamiaan projekteja, joissa hän lavastaa kuvitteellisia tilanteita ja tallentaa ne kameralla. Syntyneet otokset ovat siis rakennettuja valokuvia, joissa hän luo fiktiivisiä henkilöitä puvustuksen ja maskeerauksen avulla.

 

Kuka: Maddie Leach, Uusi-Seelanti/Ruotsi

Mitä: Uudesta-Seelannista kotoisin oleva Maddie Leach on taiteilija ja Göteborgin yliopiston luennoitsija, joka on pitkän uransa aikana vaihdellut taiteensa työstämistapoja johdonmukaisesti.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksonsa aikana Leach keskittyi kirjoittamiseen: väitöstutkimukseensa sekä Lowering Simon Fraser -projektinsa viimeistelyyn. Taiteessaan Leach käsittelee usein vaihtoehtoista politiikkaa, virallisen historian ongelmakohtia ja niiden paljastamista. Esimerkiksi Lowering Simon Fraser -tutkimuksessa on kyse 1700- ja 1800-luvuilla eläneen tutkimusmatkailija Simon Fraserin muistopatsaasta ja sen mukanaan tuomista oheisilmiöistä, kuten kolonialismin ja monokulttuurin levittämisen hyväksymisestä.

 

Kuka: Pancho López, Meksiko

Mitä: Performanssitaiteilija Pancho López on kahvin ystävä, joka on toiminut kotimaassaan Meksikossa muun muassa kuraattorina ja Chopon yliopiston performanssitaiteen johtajana.

Projekti Mäntässä: Mäntässä López toteutti seitsemän kahvikilon avulla Coffee stories -projektiaan. Coffee storiesliikkuu arkipäivän pienissä hetkissä, jotka kuitenkin ovat merkityksellisiä – ne muuttuvat muistoiksi, kuviksi ja performansseiksi. Valitsetko aamukahviisi maitoa tai sokeria? Mitä tapahtuu, kun odotat kahvin kiehumista? López kutsui Aleksanterin linnaan kahville paikallisten lisäksi muun muassa Suomen Meksikon suurlähettilään.

 

Kuka: Marianna Milhorat, USA/Kanada

Mitä: Marianna Milhorat on luonnosta ja ihmisten luontosuhteista kiinnostunut elokuvantekijä, joka vieraili ensimmäisen kerran Serlachius-residenssissä vuonna 2016.

Projekti Mäntässä: Mäntässä Milhorat jatkoi projektiaan, jossa hän kuvasi koirien petotestejä. Petotesti on uniikki, suomalainen ilmiö, jonka aikana koiran käytöstä arvioidaan sen kohdatessa täytetyn petoeläimen – vaikkapa karhun, suden tai ilveksen. Koira pisteytetään esimerkiksi aggressiivisuutensa tai pelokkuutensa perusteella. Näiden testien kuvauksista ja asianosaisten haastatteluista Milhorat koostaa elokuvan Beast Tests.

 

Kuka: Hollie Miller, Iso-Britannia

Mitä: Englantilainen Hollie Miller käsittelee teoksissaan erityisesti naiskuvaa sekä modernilla että klassisella tavalla.

Projekti Mäntässä: Miller hakeutui Mänttään tutustuakseen Elina Brotheruksen töihin ja tapaan työskennellä, sillä hänen residenssijaksonsa aikana Brotheruksen näyttely Playground / Leikkikenttä oli esillä Serlachius-museo Gustafissa. Residenssijaksollaan Miller pääsi tapaamaan esikuvansa Brotheruksen mutta tutustui myös muun muassa valokuvataiteilija Trish Morrisseyn tuotantoon, jota Serlachiuksen taidesäätiöllä on kokoelmissaan. Miller vaikuttui mänttäläisestä maisemasta, lumesta ja tammikuun valosta. Taiteilija ikuisti näkemäänsä valokuviksi, jotka hän aikoo koostaa lyhytelokuvaksi.

 

Kuka: Guido Mitidieri, Italia/Suomi

Mitä: Italialainen arkkitehti, lavastaja ja taiteilija Guido Mitidieri työskentelee erityisesti luonnossa, luonnonmateriaaleilla. Samalla hän haluaa oppia enemmän itsestään, sydämestään sekä planeetastamme.

Projekti Mäntässä: Mitidieri oli keväällä 2019 Mäntässä suunnitteluresidenssissä hahmottelemassa vuonna 2020 toteutettavaa veistostaan Crescita – Kasvu. Suunnittelutyön lisäksi Mitidieri toteutti lahjoituksena saamistaan tuulenkaadoista maataideteoksen Gösta-museon lähimetsään. The Heart of the Forest -installaatio syntyi ja koostui 37 puupalikasta, joiden pintaa taiteilija muovasi polttamalla. Toisen teoksen Mitidieri toteutti pohjaslahtelaisen Vehkaniemen tilan 300 vuotta vanhaan ladon oveen. Myös Un Passegero ­– Matkustaja -veistos on tehty luonnonmateriaaleista.

 

Kuka: Roberto Nassi & Valeria Bertesina, Italia

Mitä: Taiteilijapariskunta Roberto Nassi ja Valeria Bertesina asuvat Italian Vicenzassa. Nassi on runoilija, kriitikko ja kääntäjä, Bertesina kuvataiteilija, kuraattori ja opettaja.

Projekti Mäntässä: Nassi ja Bertesina viettivät Mäntässä joulukuun. Residenssijaksonsa aikana he inspiroituivat Mänttä-Vilppulan luonnosta ja kulttuurista. Kuvataiteilijana Bertesina on erityisen kiinnostunut paperitaiteilijoista, ja toivoo vierailunsa aikana tutustuvansa suomalaisiin paperin kanssa työskenteleviin taiteilijoihin. Bertesinan maalauksia oli esillä Aleksanterin linnan näyttelyssä Variations On a Lake.

 

Kuka: So Young Park, Etelä-Korea

Mitä: So Young Park on valokuvataiteilija Etelä-Korean Soulista. 

Projekti Mäntässä: So Young Park tuli Serlachius-residenssiin ensimmäisen kerran talvella 2016, jolloin hän käytti paikallisia pariskuntia teostensa malleina. Syksyllä 2019 hän palasi Mänttään työskentelemään ja esittelemään parin vuoden takaisia teoksiaan Aleksanterin linnaan. Näyttely The Night Snow oli esillä yhtenäyttelyssä RailScapes -työryhmän kanssa                                                                  

 

Kuka: Työryhmä CTG Collective (11 hlö)

Mitä: New Yorkissa toimivan Catinca Tabacaru Galleryn yhteyteen syntynyt CTG Collective on osa galleristivetoisten residenssien trendiä. Residenssissä taiteilijat tutustuvat toistensa ajatteluun ja työskentelyyn, minkä pohjalta valmistellaan myös yhteisiä teoksia.

Projekti Mäntässä: Kahden tiiviin työskentelyviikon aikana CTG Collective työsti moni- ja poikkitaiteellisia projekteja. Niissä keskityttiin ajankohtaisiin poliittisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin keskusteluihin Suomessa. Näin kansainvälisen taiteilijaryhmän omat moninaiset kulttuurit saatettiin dialogiin paikallisten ilmiöiden kanssa. Vierailunsa lopuksi CTG esitteli työskentelynsä tuloksia näyttelyssä Aleksanterin linnassa.

 

Kuka: Yuichiro Sato, Suomi

Mitä: Japanilainen Yuichiro Sato asuu nykyään Laukaassa. Kuvataiteilijaa inspiroi suomalainen luonto sekä kulttuuri, jonka hän kokee yhteneväiseksi synnyinmaansa kulttuurin kanssa. 

Projekti Mäntässä: Mäntässä asuessaan Sato piirsi ja maalasi suurikokoista paneelityötään Forest – In Between Fantasy and Reality, jonka kuva-aiheena on suomalainen kuusimetsä ja sen sammalpeitteiset pinnanmuodot. Saton kädenjälki on ällistyttävän realistista, hienoviivaista, yksityiskohtaista ja lähes yksiväristä. Valmis teos oli esillä Saton näyttelyssä Jyväskylän taidemuseossa kesällä 2019. Keväällä 2020 se tullaan näkemään myös taiteilijan kotimaassa Japanissa.  

 

Kuka: Työryhmä RailScapes (Jyrki Siukonen & Päivi Mehtonen), Suomi

Mitä: Kuvataiteen tohtori Jyrki Siukonen ja filosofian tohtori Päivi Mehtonen ovat tamperelainen työpari, jota yhdistää rautatie. Molemmat ovat käsitelleet aihetta erilaisissa visuaalisissa sekä kulttuuri- ja kirjallisuushistoriallisissa tutkimuksissa.

Projekti Mäntässä: Jyrki Siukonen ja Päivi Mehtonen kartoittivat rautatien merkitystä Mäntässä taiteen ja tutkimuksen keinoin. Lähtökohtana oli Gösta Serlachiuksen taidesäätiön arkistokokoelmat. Sen tarjoaman menneisyyden rinnalla tarkastelun kohteena oli fyysinen rata Mäntän ja Vilppulan välillä. Radan voi nähdä myös nyt uinuvana mutta tulevaisuuden potentiaalina. Työparin näyttely Railscapes: Menopaluu oli esillä Aleksanterin linnassa lokakuussa. Näyttelyssä nähtiin mm. arkistopiirustusten mukaan tehty pienoismalli Mäntän rautatieasemasta, jota suunniteltiin Mäntän kirkon paikalle, mutta ei koskaan rakennettu.

 

Kuka: Ann Sundholm, Suomi

Mitä: Nauvolaisen kuvataiteilija Ann Sundholmin teoksissa toistuvat usein pilviaiheet.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksollaan Sundholm ikuisti mänttäläistä tehdasmaisemaa ja erityisesti sen savu- ja höyrymuodostelmia, jotka ovat joka päivä eri näköisiä. Siihen tarjosi hyvät mahdollisuudet residenssin työskentelytila Aleksanterin linna, sillä sen ikkunoista on suora näköala Mäntän paperitehtaan piippuun ja muuttuvaan maisemaan. Sundholm myös valmisti paperisavesta pieniä veistoksia, jotka toimivat ennen kaikkea luonnoksina taiteilijan ajatuksille, joskin ne voi nähdä myös itsenäisinä teoksina.

 

Kuka: Christopher Kane Taylor, Yhdysvallat

Mitä: Arizonassa Yhdysvalloissa asuva Christopher Taylor tekee taidetta erityisesti Super Dad -teeman ympärillä.

Projekti Mäntässä: Mäntässä Taylorin tarkoituksena oli tutustua suomalaisten lapsiperheiden elämään ja verrata sitä perheiden tilanteeseen Amerikassa. Kesäkuun yötön yö kuitenkin hurmasi amerikkalaistaiteilijan niin, että hän intoutui tekemään lyyrisiä vesiväri- ja guassimaalauksia, joissa hän ikään kuin kuvallisti laulunteon prosessia. Residenssijaksoa rytmitti Taylorin oma perhe, joka saapui Mänttään taiteilijan mukana. Taylor järjesti myös Aleksanterin linnassa piirustustyöpajan paikallisille lapsille.

 

Kuka: Eero Yrjölä, Suomi

Mitä: Eero Yrjölä on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka käsittelee taiteessaan valtaa sekä lapsuuden, sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoja.

Projekti Mäntässä: Residenssijaksonsa aikana Yrjölä työskenteli erityisesti Lapsi suomalaisessa nykytaiteessa -hankkeensa parissa. Tuleva tieto- ja taidekirja luo syvällisen katsauksen lapsuuteen yhtenä nykytaiteen keskeisimmistä teemoista. Nykytaiteen lapsi rinnastuu myös Suomen taiteen kultakauden lapsikuvauksiin, joita löytyy myös Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista. Yrjölän työskentelyjakso Mäntässä päättyi Dysforia-nimiseen näyttelyyn Aleksanterin linnassa. Siinä taiteilija oli käsitellyt voimakkaita pahanolon, ristiriidan ja vastenmielisyyden kokemuksia, joilla hän halusi tehdä näkyväksi omaa identiteettiään muunsukupuolisena kuvataiteilijana.  

 

Kuka: David Waterworth, Iso-Britannia

Mitä: David Waterworth on luennoitsija ja kuraattori Greenwhichin yliopistosta Lontoosta.

Projekti Mäntässä: Waterworth tutki sitä, miten Mäntän ja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmien historiat ovat kietoutuneet toisiinsa. Projektissaan hän pohti tätä yhteyttä keräämällä lyhyitä tarinoita ja kuvia arkipäivän esineistä, joita paikalliset yhdistivät Serlachiuksiin ja museoihin. Esimerkiksi yhden haastateltavan muistoissa Gösta Serlachiuksen taidesäätiöön liittyvät olennaisesti villatohvelit. Waterworth esitteli projektinsa lopputuloksia paikalliselle yleisölle Aleksanterin linnassa.

 

Kuka: Johanna Rossi, Suomi

Mitä: Kuopiolaisen Johanna Rossin erityisalaa ovat luonnonmateriaaleista valmistetut vesivärit.

Projekti Mäntässä: Kuvataiteilija Johanna Rossin residenssijakson tarkoituksena oli tutkia kasveista valmistettujen vesivärien keräämis-, valmistus- ja käyttöprosesseja. Rossi valmisti vesivärinappeja pigmenteistä, jotka hän oli valmistanut jo aiemmin. Pigmenttien jauhannan ja punnitsemisen jälkeen ne sekoitettiin sidosaineiden kanssa nappimaiseen muotoon ja annettiin kuivua. Residenssijaksonsa päätteeksi Rossi pääsi käyttämään valmistamiaan vesivärejä ja näkemään pigmenttien liikkeen paperilla veden kantamana.

Serlachius-residenssiin vuodelle 2018 on valittu 24 taiteilijaa, taiteilijaryhmää tai tutkijaa kahdeksasta eri maasta. Kaikkiaan residenssiin saatiin 109 hakemusta 29 maasta.

Ignacio Acosta, Chile
Kate Bae, USA/Etelä-Korea
Claudio Beorchia, Italia
Céline Berger, Ranska
Winnie Chan, Iso-Britannia
Unski Antti Immonen ja Jussi Meuronen, Suomi
Emmu Johansson, Suomi
Mikael Kinanen ja Vili Nissinen, Suomi
Heli Konttinen, Suomi
Esa Laaksonen, Suomi
Johanna Lecklin, Suomi
Sami Maalas, Suomi
Marianna Milhorat, Suomi
Maija Santala, Suomi
Miya Sukune, Suomi
Kalle Mustonen ja Outimaija Hakala, Suomi
Suvi Nurmi, Suomi
Steven Randall, USA
Työryhmä Turbida Lux: Pedro Riva ja Lucila Mayol, Argentiina
Agita Steinberga ja Andris Marackovskis, Latvia
Berglind Erna Tryggvadóttir, Islanti
Kirsimaria Törönen-Ripatti, Suomi
Kimmo Ylönen, Suomi
Jenni Yppärilä, Suomi

Acosta, Ignacio, Englanti
Alicja, Rosé, Puola
Allonen, Päivi, Suomi
Anderson, Amy, USA
Margaux Bez, Ranska
Björke, Lisa + työryhmä, Ruotsi
Boechler, Jared, Kanada
Brander, Pirjetta, Suomi
Chapel, Catherine Maria, Ranska
Cornish, Madelynne, Australia
Djamo, Daniel, Romania
Flemons, Lynne, Australia
Kannisto, Aino + Blot, Fabio, Suomi
Kivikangas Saija, Suomi
Lecklin, Johanna, Suomi
Morozov Alexander, Venäjä
Nissinen, Vili + Kinanen, Mikael, Suomi
Pukki, Leena, Suomi
Salmela, Paula, Suomi
Schneider, Jochen, Saksa
Takala, Anni, Suomi
Ouma, Japani
Ylönen, Kimmo, Suomi
Wai, Isaac Chong, Saksa

Residenssin vuoden 2016 taiteilijat on valittu. Residenssiin saatiin noin 80 hakemusta ympäri maailmaa.

Laura Aish, Iso-Britannia
Tuike ja Simo Alitalo, Suomi
Vivian Charlesworth, USA
Marie-Andrée Godin, Kanada
Mariko Hori, Japani
Naoko Ito, USA
Tuomas Laulainen, Suomi
Marianna Milhorat, USA
Riku Mäkinen, Suomi
Suvi Nurmi, Suomi
Sayaka Ohata & Joseph Mayrhofer-Ohata, Ranska
So Young Park, Etelä-Korea
Antje Pehle, Saksa
Marja Pirilä, Suomi
Pedro Riva & Lucila Mayol, Argentiina
Kaisa Salmi, Suomi
Ella Tahkolahti, Suomi
Antti Turkko, Suomi

Tuike ja Simo Alitalo, Turku
Pirjo Berg, Yhdysvallat
Johanna Björkman, Helsinki
Heidi Maria Björklund, Helsinki
Sigbjörn Bratlie, Norja
Ninni Heldt, Helsinki
Päivi Häkkinen ja työryhmä, Helsinki
Raija Kallioinen ja työryhmä, Helsinki
Nathan Kelly, Yhdysvallat
Ville Lenkkeri, Ruotsi/Suomi
Suvi Leukumaavaara, Helsinki
Jolene Mok, Hong Kong
Takeshi Moro, Yhdysvallat
Christoph Mügge, Saksa
Pälvi Myllylä, Valkeakoski
Auri Mäkelä, Tampere
Mayumi Niiranen-Hisatomi, Kajaani
Julia Norton, Yhdysvallat
Suvi Nurmi, Helsinki
Antje Pehle, Saksa
Jonna Salonen, Helsinki
Sanna Sarva ja työryhmä, Helsinki
Antero Toikka, Helsinki
Ilkka Väätti, Tampere

fiFinnish
en_GBEnglish fiFinnish